Aihearkisto: Nettitreffit

Matalalennosta mahalaskuihin ja senttimetrimies

Heilan päivityksen yhteydessä, joku tuli maininneeksi, että kokemukset jakoon. No, tässä niitä nyt sitten on. Vuoden 2017 kootut.

Vartissa vaihtoon

Keväinen viikonloppu. Lähdimme ystävieni kanssa baariin perjantai-iltana. En pahemmin enää jaksa käydä, mutta välillä pitää aktivoitua. Eli lurexit ylle ja menoksi. Meitä oli iso joukko daameja ja tosi hauska fiilis.

Kerrankin törmäsin söpöön mieheen. Jännällä tavalla vielä. Hänen ystävänsä tuli juttelemaan kanssani, kertoen miehen kiinnostuksesta. No, miksen voisi jutella hetken hänen kanssaan. Wingman voi joskus siis toimia. Tämä tarina johti nopeasti pussailun kautta minun luokseni, mies oli Ruotsista ja hänellä oli jaettu hotellihuone kaverin kanssa.

Aamulla hän kovasti kyseli mitä aion tehdä illalla. Olin sopinut jo ruokailusta kaverien kanssa, joten sovimme treffeistä sen jälkeen. Jes, ajattelin. Ei Ruotsiin nyt niin pitkä matka ole, jos tästä vaikka jotain romanssia syntyisi. Eipä ole Tukholmassa käyty. Kun nimittäin saavuin noille treffeille (okei hiukan, muttei paljon, myöhässä) niin mies pussaili toista naista kyseisessä baarissa. Et se siitä ja sen pituudesta, poistuin kotiin. Enpä ole moisen tylyä käytöstä kokenutkaan aiemmin. Karrikoidusti sanoen, vartissa vaihtoon!

Uups, I did it… And never again

Ystäväni Marjan kanssa Mummotunneliin. Hänen kanssaan ei vauhtia puutu, oli muuten sairaan hauska ilta. Marja bongasi samoin tein itselleen sopivan miehen. Näpsäkkänä ystävänä hän onnistui limittämään miehen työkaverin minun seuraani. Tällä kertaa siis minulla oli wingwoman. Päädyimme sitten yhteisymmärryksessä minun luokseni yöksi. Aamulla sitten nieleskelin kyllä todella pitkään tyhjää, kun mies sivumennen totesi olevansa 23 vuotta. Uusi päätös, ei enää yhtään 90-luvulla syntynyttä ja ainakin vähemmän skumppaa. ”Mullahan voisi helposti olla tuon ikäinen poika” -fiilis, se riittää muuten kerran koettuna.

Asuntokauppias

Olin ottanut hiukan enemmän vauhtia elämääni ja Pori Jazzeilla tapasin erään kiinteistövälittäjän. Baarissa hänetkin. Kun olin tunnin verran pussaillut hänen kanssaan kadulla baarin sulkeutumisen jälkeen, selvisi todella tuore avoero. Pieni lapsi, pitkä välimatka (asuu Lappeenrannassa) ja sitten tämä ikäkysymys. Mies oli viettänyt kolmekymppisiään helmikuussa. Muutaman viikon viestittely, pari kertaa tavattiin ja sitten homma hyytyi miehen puolelta. Turhan haastava yhtälö oli tämäkin. Tällä kertaa kuitenkin todella kiva ja kunnollinen mies, propsit siitä.

Senttimetrimies

Kaverini, tuo edellä mainittu Marja, sai vannotettua minulle, että Tinderiä kannattaa vielä kerran kokeilla. One shot, ajattelin.

Aloin kirjoitella parin miehen kanssa ja toinen heistä jäi viestittelemään pidemmäksi aikaa. Tämä siis alkoi jo keväällä ja kesti monta kuukautta. Tapaaminen ei onnistunut, aikataulut eivät menneet yhteen. Vihdoin syksyllä saimme sovittua treffit.

Keskustelu kulki suurin piirtein näin:

Mies: valitse vaan jokin kiva paikka

Emma: Mennäänkö Kaivariin kävelylle?

Mies: Valitse joku paikka, jossa meistä kumpikaan ei ole käynyt?

E: Tuota, kun en tiedä missä olet käynyt.

Mies: Koeta nyt keksiä jotain.

Ehdottelen kaikenlaista, aina on jotain miksi paikka ei käy.

Mies: Tuu sitten mun luokse

E: Sä oot kyllä ennen käynyt siellä…

Mies: Okei, mä sit haluun, että molemmilla on yhtä pitkä matka sinne paikkaan jonka valitset. Siis kotoa mitattuna.

E: Voitko sitten ehdottaa jotain itse?

Mies: Mun mielestä tässä pitää olla tasa-arvo. Oota hetki.

E: *jaiks* miettii pitäisikö edes lähteä…

Mies: Lähetän sulle kuvan kartasta ja osoitteen.

E: Hetken hiljaisuus ja ajatelma: *Tsiisus, kaveri on mitannu kartasta viivottimella yhtä monta senttiä. Missä helvetissä tämä oikein on?*

E: No ok, nähdään siellä.

Nähtiin joo, paikassa joka oli metsän reunassa oleva umpikuja. Pelko oli vahvin tunne ennen miehen saapumista. Ei muita ihmisiä, ei kahvilaa, ei kauppaa, ei mitään auki olevaa. Pikainen kävely, mies oli stalkannut aivan kaiken minusta netistä verotietoja myöten. Hän kertoi sen itse. Emme olleet sen jälkeen yhteydessä. Kerroin tarinan eräälle tutulle miehelle. Ainoa kommentti: et kai sä nyt oikeesti tuollaisten viestien jälkeen mennyt sinne treffeille? No, ens kerralla en mee.

 

 

 

 

Mainokset

Helluntai meni – heila puuttuu?

Blogivuosien saatossa monesti mietimme Raisan ja muutaman muunkin sinkkukaverin kanssa sitä, miksei Suomessa ole matchmaking -palvelua. Jenkeissä näitä on vaikka kuinka monta, omansa jokaiselle genrelle jopa. Jos nyt jäät miettimään asiaa, niin esimerkkinä voin mainita Rikkaiden Deittipalvelun, joka on ainakin aiemmin näkynyt suomalaisillakin tv-kanavilla.

Olitpa miljonääri tai jotain muuta, niin nyt näyttää olevan tarjolla myös pääkaupunkiseudulla Suomessa ihka oikea matchmaking -firma eli Heila Matchmaking. Löysin tämän eräästä luottolähteestäni. Koska ei ollut aprillipäivä, klikkailin sivuille ja tutkailin asiaa lisää. Vaikuttaa ihan oikeasti lupaavalta. Joskus kannattaa siis työpäivän kesken hetki vetää henkeä ja keskittyä iltapäivälehtien tutkailuun. Tiedä mitä sitä löytää.

Olisikohan jopa niin, että minäkin jumiutunut vanhapiika saisin itsestäni tuon verran irti. Hei, 240 euroa on aika peanuts, jos sillä saisi elämänsä prinssin. Tai edes hyvät treffit. Iso ehkä tälle.

Veikkaan tosin tarjolla olevan 638 fiksua, kaunista ja liikunnallista naista yhtä miestä kohden. Vink, vink, heitänkin siis haasteen kaikille sinkkumiehille ja niitä tunteville. Olkaa nyt kilttejä ja pelastakaa meidät yhä etsivät sinkkunaiset, saatatte tehdä elämänne parhaan teon. Täällä jos jossain ollaan tosissaan (ainakin luulen niin) eikä etsitä pikatoimituksella irtoseksiä käymättä baarissa. Lainaus on miespuolisen ystäväni kuvaus. Hän haaveilee siitä, että Tinder olisi ollut olemassa hänen sinkkuaikoinaan…
Heila Matchmaking, jos vaikka onnistais

Ja bonusvinkki, jos se telkkari on sulle THE vaihtoehto niin Bachelor tulee taas ja haku on päällä!

 

 

Happy Pancake -katsaus vol. 2

Nyt alan oivaltaa miksi Happy Pancake ei toiminut minulle. Se on mitä ilmeisimmin profiloitu toisen kierroksen osallistujille. Haussa siis eronneet, jo perheelliset yksilöt. Tiivistetysti:

Ihanteellinen deittikumppani olisi sivuston kävijöiden keskuudessa 36-vuotias, kahden lapsen äiti. Tiivistettynä eniten etsitty naispuolinen kumppani olisi ”Lumikki Mikkelistä”, sivusto kertoo.

Seuraavat seikat olivat keskimääräistä kiinnostavammassa profiilissa:

Hiukset: Tummatsnow-white-1724893_640

Silmät: Vihertävät

Vartalo: Normaali

Siviilisääty: Eronnut

Lapsia: Kyllä, kaksi

Lemmikki: Kissa

Harrastukset: Pyöräily, soittaminen ja laulaminen, luonto ja retkeily, voimistelu, eläimet, seurapelit

Mitä muuta paljastui? Ja miten asiat ovat E-Kontaktissa, siitä lisää http://www.iltalehti.fi/pinnalla/201701112200052216_iq.shtml

Loppukiri

Aina on pakko testata, kun kuulee, että jokin on jollain toiminut. Eli ei kun kirjautumaan Happy Pancake -sivustolle. Kaverin kaveri kun oli tavannut ihan täydellisen miehen siellä.

Sivuhuomautus: informaatiokatko, kaverin kaveri olikin löytänyt miehen Facebookista. Ei HP:sta.

Oh damn, mutta sisällä ollaan. Ja hetken ajattelin pysyä. Mikä onkaan saldo? Tämä siis oli se paikka, josta kehuttiin löytyvän fiksuja ja koulutettuja suomalaisia miehiä. Laitoin toivekumppanin ominaisuuksiksi iän, asuinläänin, pituuden ja suhdestatuksen vapaa.

  1. Sivustolla on miehiä. Olen saanut noin 50 viestiä. Ja toistakymmentä flirttiä. Ja monen monta treffipyyntöä, lähes kaikki ensimmäisissä viesteissä.
  2. Ovatko he koulutettuja? Vaikea sanoa, miehet eivät vaivaudu täyttämään tietoja itsestään. ”Ei valittu” kertoo kyllä riittävästi… Kai?
  3. Kaikki voi lähettää viestejä kaikille – ou jee! Vähän kuin olisi bingossa. Minun ruudukkoni ei täsmää voittonumeroihin. Ei vaaka- eikä pystyrivissä.
  4. Oi Google translator – suokaa mulle nyt jo armoa. ”How are u kaunotar?” Ja näitä tuli monta, harmi etten etsi kielikurssia vaan miestä.
  5. ”En…

View original post 40 more words

OKCupid – paras viimeisenä?

Enemmänkin ehkä vitsinä ajattelin katsoa mitä tuo paljon hehkutettu OKCupid sisältää. Ystäväni kertoi työkaverinsa mahtavasta sukseesta ja treffiruuhkasta. Siskoni kaveri kertoi oman naapurinsa hehkuttaneen aivan samaa.

HIeman skeptisenä avasin profiilin. Vaikka jo päätin ettei enää ikinä mitään nettiä. Tosiasia on ettei nykyään näköjään ole mahdollista tavata ketään missään muualla. Kaikki ystäväni ovat löytäneet miehen, joten yksin on vielä vaikeampi lähteä etsimään ketään. Mutta tässä OKCupid kokemuksia minun osaltani.

Mitä etsin? Tässä kaikki syöttämäni vaatimukset:

  1. Etsin sinkkumiestä
  2. ”Near me”
  3. Ikä 37-45 vuotta

Tulos: 6 matchia, siis 6, ei 16 tai 60 vaan 6. Jumaliste Suomessa on 6 miestä minulle, mistä ne treffiruuhkat on muotoutuneet??? Välihuomautus, alkuun olin ”kriittinen” ja etsin noiden vaatimusten lisäksi miestä, joka haluaisi lapsia. Silloin tulos oli 3 matchia, joten laajensin.

Parin viikon jälkeen mietin onko OKCupid matkailunedistämiskeskuksen rahoittama? Kaiken ymmärrykseni mukaan minua pitäisi lähestyä lähelläni olevat miehet. Toki nykyään lentämällä pääsee nopeasti paikasta A paikkaan B, silti New York, Houston, Kasserine (Tunisia), Lontoo, Dubai tai Collo (Algeria) ovat mielestäni kauempana kuin ”near me”.

Tuosta varmaan voi jo päätelläkin, että suurin osa yhteydenotoista tuli ulkomailta. Yksikään minun kuudesta matchistani ei ole laittanut viestiä tai tykännyt minun profiilistani. En ymmärrä tuota logiikkaa, jolla palvelu toimii. Ja niitä yhteydenottoja on tullut paljon, enemmän kuin muista palveluista. Parissa viikossa olen saanut viestejä yli 50 mieheltä ja profiilitykkäyksiä on yli 100. Miesten ikähaitari tosin on huomattavasti laajempi kuin tuo etsimäni, 19-63 vuotta.

Suomestakin on tullut muutama viesti, yhteensä 3 miestä on ottanut yhteyttä.

  1. Miehellä ei ole profiilissa kuvaa. Muutaman viestin jälkeen kysyn kuvaa. Viestittely loppuu, hän ei vastaa viestiini. Näytän viestiä ystävälleni, hän naurahtaa. Copycat -mies on liikkeellä, aiemmin hän on ollut täysin identtisellä viestillä lähestymässä naisia Eliittikumppaneissa. Viestin vaihto loppui kun ystäväni pyysi kuvaa mieheltä. Miehet vinkkinä; jos et suostu antamaan kuvaa, nainen tulkitsee sinun yleensä olevan varattu tai sinun kuvittelevan olevasi liian vastenmielisen näköinen. Kumpikaan näistä ei ole viehättävä piirre deittaillessa.
  2. Mies etsii kolmatta pyörää suhteeseen. Se siitä sitten. Tässä palvelussa on muuten paljon varattuja suomalaismiehiä etsimässä suhdetta, omaa dominaa ja ties mitä. Olen selaillut profiileja aktiivisesti.
  3. Mies on pari vuotta minua vanhempi. Meillä ei ole yhtään yhteistä harrastusta tai mielenkiinnon kohdetta. Lukuunottamatta sitä, että etsimme molemmat parisuhdetta. En tiedä oliko tämä treffipyyntö: ”Olet mukava, sinut voisi viedä vaikka kaffelle.” Ehkä menenkin, jos keskustelu jatkuu. Hieman epäilyttää sillä kuvansa ja kertomansa mukaan hän on laiha ja minun pituiseni. Hän luultavasti etsii minua lyhyempää naista, sillä mies ei ole matchini. Miehet useimmiten katsoo vain kuvaa, lukematta tietoja.

Ehdin jo erotakin?

Viestittelin jonkin aikaa tosi kivalta vaikuttavan miehen kanssa. Hän asuu Jenkeissä, mutta miksei sitä voisi vaihtaa ajatuksia. Niin minä mietin. Parin päivän kuluttua hänen viestinsä alkoivat muuttua sävyltään. Ensin alkoi tulla kysymyksiä ”Are you ready for long distance relationship?” ja ajattelin hänen olevan tosissaan kiinnostunut. SItten hän alkoi hermostua, jos vastaus ei tullut heti. Siis heti, kävin vessassa välillä niin hänen mielestään en enää ollut kiinnostunut. Tämän jälkeen aloin epäillä hänen seonneen, viestejä tuli tiuhaan. Jokaisessa luki: ”I miss you, can’t think anything else but you…” Aikaerosta johtuen en vastannut yöllä vaan nukuin. Aamulla alkoi pommitus: ”I feel a sharp disconnection between us”, ”You are not in to this relationship”. Tässä vaiheessa lähetin viestin hänelle: ”I think I need to meet people face to face before I can even think about being in a relationship”. Siinä se sitten tuli ero suhteesta, jossa en edes tajunnut olevani.

Lopputulos

Saattaa olla, että pääsen kahville. Ehkä en. Yleinen fiilis, joka minulle jäi tästä palvelusta, oikeasti ikävä kyllä tiivistyy erään suomalaismiehen profiilitekstin pätkään:

Kuviteltuun koti-idylliini ei ole koskaan kuulunut jälkikasvu, liekö biologisesta kellostani paristo loppu. Lisäksi olen perverssi.

Aamun naurut sain tosin motivointiviestistä, jonka OKCupid lähetti minulle otsikolla ”You are hot”. Varmaan aavistavat minun olevan lähtökuopissa.

fullsizerender-1

fullsizerender-2

Juuri nyt en tunne olevani kovinkaan hot. Katson telkkarista Rikkaiden deittipalvelua ja mietin miksei vastaavaa ole Suomessa. Ei rikkaille, mutta ihan meille tavallisille, joille on helvetin hankalaa löytää ketään. Voisko joku innostua? Anyone?

 

Hei me stalkataan!

Kolikossa on kaksi puolta. Niin myös Tinderissä.

Hieman asian vierestä, satuin katsomaan Nettirakkautta -nimisen ohjelman telkasta tällä viikolla. Siellä kerrottiin, että keskimäärin yhden nettisuhteen alkamiseen tarvitaan 746 lähetettyä viestiä. Ja noin 25 % käyttäjistä löytää sieltä suhteen. 75 % ei löydä. Nämä lohtusanoiksi meille, jotka emme sieltä ole parempaa puoliskoa löytäneet.

Mutta paluu Tinderiin. Keväällä kyllästyin yksinoloon ja ajattelin vielä kerran kokeilla. Ajatuksella mitään ei voi menettää. Ehdin muutaman päivän siellä pyöriä, kun elämä yllätti pahimmalla mahdollisella tavalla. Tinder unohtui, matcheja oli useita. Alkaneita keskusteluja yksi.

Viime viikolla sain viestin, josta todella ällistyin. Tuntematon mies lähestyi minua Facebookissa. Kertoen olevansa Tinderissä kuten minäkin. Ajattelin miehen erehtyneen naisesta, mutta vastasin viestiin uteliaana. Samalla latasin Tinderin uudelleen ja mietin miksen muistanut hänen viestejään. Se selvisi nopeasti, hän ei ollut matchini, joten viestejäkään ei ollut.

Samalla aloin kelailla, en ollut aukaissut Tinderiä aikoihin. Miten olisin löytynyt miehelle nyt? Ja sen jälkeen aloin panikoida. Tajusin, ettei Tinderissäni ole linkkiä edes Instaan, saati sitten Facebookiin. WTF? Miten mies on löytänyt minut? Kuvat ovat eri ja olen estänyt hakukonenäkyvyyden Facebook-tililtäni, kuvahausta ei siis ole apua. Samoin olen estänyt kaverieni näkymisen. Kelaan kaikkea, työpaikkanikaan ei näy tuolla.

Minulle selviää Googlailemalla miehen taustaa, hän on tietoturvan kanssa tekemisissä työkseen. Mietin lehtiartikkelia, jossa kerrottiin Tinderin hakkeroinnin olevan mahdollista. Kylmät väreet ja ahdistus. Poistan Tinderin lopullisesti.

kiss-the-frog

Mietin miksi mies lähestyy toista kautta, jos hän ei ole matchini? Yhdellekään kavereistani ei ole käynyt vastaavaa. Mitäköhän muuta mies on selvittänyt minusta?

Minua lohduttaa korkeintaan hieman erään ystäväni sanat: ”Sun kohdalla se varmaan menee niin, ettei tavalliset miehet usko omiin mahdollisuuksiinsa sun suhteen. Sitten nuo erikoiset, itseensä luottavat yksilöt vaan uskaltaa lähestyä.”

Voi olla, etten ole ehtinyt lähettää 746 viestiä. Voi olla, että jään yksin, jos en löydä miestä netin ulkopuolelta. Sen verran kuitenkin säikähdin, etten toiste halua tätä kokea.

Tinder lopultakin toimi!

IMG_4720Hei pitkästä aikaa,

Elämä on ollut aikamoista vuoristorataa. Vähän kiirettä pukkaa, mutta mä haluan silti kertoa teille tämän.

Mä olen ollut Tinderissä, tehnyt elämäni löydön ( lottomies), suhde loppui ja avannut muutamaankin otteeseen Tinderin sen jälkeen.

Kannatti. Nyt mun asunnossa on Miestavaroita. Alussa vasta ollaan, mutta kaikealla suurella on pieni alku vai miten se meni?

Mun aikaisemmin tekemä Tinderiin parhaita vinkkejä on yksi meidän luetuimpia postauksia.
Muutama päivitys Tinderin vinkkeihin vielä ja onhan itse Tinderkin päivittynyt ( duuni, Instagram-kuvat, viestien tykkäys jne..)
– muista laittaa tätä päivää olevat kuvat. Sut pitää tunnistaa kun treffaatte
– mieti, mitä kuvia laitat. Kuvien pitää kertoa susta ja saada toiselle se fiilis: tuosta mä haluan tietää lisää!
– ja sinne Tinderiin saa tekstiäkin. Kannattaa heittää sinne syötti, mihin toinen voi matchin jälkeen vastata
– ja älä luovuta ekan treffimiehen/naisen jälkeen, ei maailman parasta duuniakaan löydä heti, vaan vaatii vähän kärsivällisyyttä, peiliin katsomista, cv:n päivitystä ja useita eri haastatteluja…
– joskus kannattaa ikähaarukkaakin miettiä

ja se original- postaus

Ps.Lottomies laittoi mulle viimeksi tänään viestiä. Tietää kyllä mun tilanteen. ja sekös taitaa harmittaa.

Etsitkö vaimoa?

Ystävien apu voi joskus olla korvaamatonta. Eilen illalla Raisa vinkkasi minulle videosta, joka löytyi Iltasanomista, siinä etsitään Tiinalle miestä. #tiinastakesäheila -videon ovat tehneet Tiinan ystävät, sympaattinen ja ihana idea.

Toivomme, että Tiinalle löytyy mies tai ainakin kesäheila! Olisipa hienoa, jos tätä kautta löytyisi mies jollekulle… Tai mikset kopioisi ideaa ja kokeilisi itse? Ja onnistumisista saa sitten raportoida tänne blogin kommenttikenttiin.

P.S. Hiljaisuus blogissa merkitsee sitä, ettei meillä ole raportoitavan arvoista omasta elämästämme. Harmi!