Aihearkisto: Sekalaiset

Rakkaani, stalkkerini

Sinulle, joka seuraat tarkasti jonkun elämää. Ehkä toinen käyttäisi sinusta jopa nimeä stalkkeri. Tai stalkkaaja. Tämä on kirjoitettu sinulle, jospa tulevaisuudessa hieman miettisit asiaa. Jos tunnistat tästä ystäväsi, sukulaisesi tai työkaverisi, vilauta tätä hänelle. Tämän kirjoittaminen auki ehkä toimii jonkinlaisena ”terapiana” myös itselleni.

Kiikarimies. Saan puhelun, jossa mies kertoo nähneensä minut alasti. Hän kuvailee minua ja kertoo ihailevansa naisellisia muotojani. Olen täysin pihalla, sillä mies ei esitellyt itseään tarkemmin. Kerron asiasta vanhemmilleni, jotka hermostuvat. Eipä ihme, sillä minulla on ikää 12 vuotta. Perustetaan naapurineuvosto. Stalkattuja tyttöjä on useampia, mutta muille ei ole soitettu. Naapurin mies lopulta ratkaisee pelin, hän on monesti ihmetellyt vastapäisen, mutta suhteellisen kaukana sijaitsevan kerrostalon parvekkeella kiikaroivaa nuorta miestä. Asia selvitetään perin pohjin.  Mies on 23 -vuotias ja minulle annettiin kielto vaihtaa vaatteita verhot auki. En vieläkään pukeudu kuin verhot kiinni.

Tuntematon soittelija. Pari vuotta myöhemmin vastaan puhelimeen. Mies, joka ei esittele itseään pyytää minua iltamyöhään treffeille erään varaston pihalle. En mene. Kerron asiasta vanhemmilleni ja heidänkin mielipiteensä on tiukka EI. Mies sattuu vielä soittamaan muutaman kerran ja toistamaan pyyntönsä. Tietääkö hän minun olevan yksin kotona, sillä se olen minä joka vastaan aina näihin puheluihin. Vanhempani eivät olisi antaneet minulle puhelinta, jos vastapuoli ei esittäydy ja kuulostaa aikuiselta mieheltä. Minulle ei koskaan selviä, kuka tämä soittelija on.

Toivoton sarjayrittäjä. Se kuuluisa naapurin poika. Tosin tällä kertaa vasta perheemme muuton jälkeen innostui minusta. Olin yläasteella. Kaikki alkoi ihan söpösti, että sain postikortteja ulkomaan matkoilta. Sen jälkeen puheluita, mitä kuuluu -tyylillä. Ilmeisesti lopputulos ei ollut hänen toivomansa, hän alkoi tulla ovemme taakse ja halusi tulla kylään. Pyytämättä ja yllättäen. Käynnit vaihtuivat taas postiin, kun en innostunut hänen visiiteistään. Noin viiden vuoden jälkeen hän ilmestyi kutsumatta minulle järjestettyihin juhliin ison tulipunaisen ruusukimpun kanssa. Silloinen poikaystäväni oli hieman ihmeissään. Lähestymiset loppuivat tähän, mutta muutamia kertoja vielä viime vuosina olen kaupassa tai muualla kavahtanut hänen kiivaaseen tuijotukseensa. Ilmeisesti edes nykyinen vaimo ei ole saanut hänen tunteitaan täysin ohjattu eri raiteille.

Terassin tähti. Edellä mainittujen juhlien jälkeisenä kesänä olin kesätöissä terassiravintolassa. Hyvinkin persoonallinen, keski-ikäinen (45-50v. arviolta) mies toteaa minun olevan elämänsä nainen. Itse olin täysin eri mieltä. Hän tuli joka päivä työpaikalleni ja istui terassilla aamusta iltaan. Miehen valloitusarsenaaliin kuului ruusuja, kirjeitä, kosinta ja paljon muuta. Kun hänen kaverinsa kertoi miehen tulevan työpaikalleni joka päivä taksilla (jotta voi ottaa drinksua) 50 kilometrin päästä, ajattelin, että hullu mikä hullu. Vihdoin eräs vanhempi työkaverini huomasi ahdistukseni ja kävi kertomassa miehelle olevansa äitini ja minun seurustelevan. Hän käski miehen poistua häiritsemästä. Mies lopetti. Hänen outo tuijotuksensa, liian lyhyet lahkeet, puukengät ja tweed -bleiseri ovat tosin ikuisiksi ajoiksi syöpyneet verkkokalvoilleni.

Paha poika. Olin jo reippaasti yli kaksikymmentä ja töissä opiskeluaikana yökerhossa. Eräänä iltana hyvin kaunis blondi kävelee baaritiskille ja ehdottaa minulle osien vaihtoa. Täh? Siis mitä vaihtoa? ”Mun mies haluaisi mieluummin sut, joten voidaanko vaihtaa osia?” Hän selittää miehensä seuranneen minua pitkään ja mies kuulemma haluaa minut.  Nainen sanoi voivansa itse tyytyä olemaan kakkonen. Kieltäydyn kohteliaasti. Ja kerron tapahtuneesta hämmentyneenä miespuolisille kollegoilleni. Eräs heistä tietää miehen. Miehellä on vahva rikollistausta.  Paha poika on selvittänyt ravintolasta minun työvuoroni (älkää kysykö miten) ja käynyt monia kertoja seuraamassa minua työssä. Myöhemmin illalla hän tulee itse, yhdessä tyttöystävänsä kanssa, vaatimaan vaihtoa. Ja kertomaan kuinka olen kauneinta mitä hän nähnyt ja hän haluaa vain minut. Mies oli ajatellut minun suostuvan helpommin naisensa pyyntöön. Tuona iltana en lähde yksin kotiin töistä. Enkä pitkiin aikoihin tuon jälkeen. Onneksi sain uuden duunin hyvin pian tapahtuneen jälkeen. Päivätyön, täysin erilaisessa ympäristössä.

On vaikea ymmärtää näitä. Kun tulee uusi, niin vanhat muistot tosiaan palaavat. Kirjoitinkin jo pari vuotta sitten jutun aiheesta, kun tuntematon mies lähestyi minua Facebookin kautta. Seuraava erikoinen lähestyminen tapahtui nyt heti joulun jälkeen. Uskoni nettideittailuun ylipäätään heikkeni entisestään, kun selvisi, että yhdet, samalla ensimmäiset ja viimeiset, nettitreffit talvella 2011 (tarkistin ajankohdan meileistä) on saanut miehen tarkkailemaan elämääni tähän päivään asti. Monen tunnin selvittämisen jälkeen tiedän, että kyseessä on tämän jutun onnittelija -mies. Mies lähestyi minua tällä kertaa eri kautta, mutta aloitti taas viestinsä tavalla, joka sai minut kaivamaan tätä blogia ja yhdistämään asiat toisiinsa.

Joku saattaa pitää tällaista käytöstä imartelevana, jopa romanttisena. Minä koen sen pelottavana. Ja veikkaanpa, etteivät kaikki miehetkään toivo naisilta näin intensiivisiä lähestymisiä? Metoo -kamppis sai paljon näkyvyyttä syksyllä. Kosketuspinta on vastaava. Kuinka vaikeaa onkaan sanoa tai kirjoittaa: Vaikutat tosi kiinnostavalta, haluaisin tutustua sinuun paremmin?

Mainokset

Joskus kannattaa odottaa?

imageKun ihan hyvä ei riitä ja mikään ei tunnu miltään, kun on ennemmin yksin kuin huonossa parisuhteessa. Sammakoita oli suudeltu urakalla ja prinssi oli totaalisen hukassa. Muutama pitkän linjan sinkku oli löysi kumppanin ja mietin, että ihmeitähän voi toki tapahtua.

Sitten on se yksi Tinder-klik joka muuttii koko elämän. Luotin intuitioon ( okei, en luottanut, mutta…)  ja annoin mennä. Tämä suhde alkoi vahvasti, ekat treffit todella kesti, eikä ne tavallaan ole loppuneetkaan. Töissä tosin tarvitsee välillä käydä. En ole ikinä tajunnut, että suhde voi olla näin helppo ja silti kaikki toimia niin hyvin. Ei tarvitse miettiä mitä toinen miettii ja tykkääkö se,  kaikki menee niin helposti ja luonnostaan.Voin todella sanoa, että tätä kannatti odottaa. Vannoutunut vanhapiika, kohtasi unelmiensa miehen. Sen pituinen se.

Meitä ei ole unohdettu :)

imageKävin pitkästä aikaa katsomassa blogia tänään. Onneksi istuin tukevasti tuolilla. Vaikka blogissa ei mitään tapahdu, niin kävijöitä riittää. 600 000 lukukertaa on ylittynyt. Ihan hurja määrä!

Kävin myös lukemassa noita meidän blogissa olevia blogeja. Pari taitaa olla aktiivisia ( up to date ja sitten Henriikan blogi). Ehkä muut ovat pariutuneet tai löytäneet elämän 🙂 Ja saa toki kertoa, jos on suositella hyviä sinkkublogeja.
Ei mulla muuta. Kevättä odottaen

 

Se meni jo :)

Nimittäin joulu! Mulle se ei ole edelleenkään vuoden odotetuin juttu, lapseton sinkku kun olen edelleen.Nyt arki kutsuu ja aurinkokin paistaa taas.

10296612_776901935653274_3258955885513086985_nJoulu oli kaikesta huolimatta mielenkiintoinen. Mulla on meinaan nelikymppisen naisen asenne, joka on varmaan kuin kolmivuotiaalla uhmaiässä ( vaikken toki mitään lapsista tiedäkään): mä teen just mitä haluan.

Niinpä jouluna olin baarissa parilla- koska mä voin 🙂 Lisäksi treffasin varsin mielenkiintoisen miehen. Koska mä voin. Ja luin romaaneja sohvalla, ulkoilin, herkuttelin. Mut sitä toki tekivät kaikki muutkin.
Olisin toki voinut surkutella elämääni yksin kotona tai lapsettomana sinkkuna suvun parissa, mutta miksi ihmeessä kun voi tehdä muutakin?
Oon huomannut, miten mun oma asenne on muuttunut. Olen kasvanut itsevarmaksi naiseksi, joka tekee mitä huvittaa. Mä en jaksa häpeillä enää sitä, että olen se ikisinkku, en ole ollut koskaan naimisissa ja mulla ei ole lapsia. Mä olen se mikä olen-tuomitse rauhassa, jos se elämääsi helpottaa. En säästä eläkettä varten vaan elän tässä ja nyt.
Ensi vuosi? Innolla odotan, lupaukset on jo heitetty kehään. Ja kyllä- tässä työpäivän lomassa on luettu kaikki vuosihoroskoopit 🙂

Loppukiri tälle vuodelle on edessä- enää muutama päivä ja adios 2016!

Yksi poikaystävä jouluksi, kiitos!

Siinä yksi toteutumaton toive. Ehkä jaksan taas ensi jouluun mennessä toivoa. Olen ainakin ollut niin kiltti, että mielestäni pukki voisi kuulla toiveeni. Tehtiin me aikanaan toivelistakin, lähetettiin parikin kertaa. Ehkä pukilla vaan on kiire, ettei ole ehtinyt huomioida tämän sinkun joulutoivetta…?

Pikakorjauksen asiaan voisi tehdä pilke silmäkulmassa. Kenelläkään kokemuksia?

Rakkauden voima

road-363265_640Kerään motivaatioita juoksulenkille. Mietin jo eilen, että tänään haen kassillisen pääsiäismunia. Mietin asiaa aamulla uudelleen ja päädyin tekemään raakasuklaata superfoodeilla. ( Maca muuten auttaa miehiäkin 🙂 )
Laitoin Spotifyn päälle ja musiikin luokituksella” Ei ole kiire mihinkään”Kuuntelin musiikkia ja fiilistelin sanoja. Osui ja upposi:

Tuomari Nurmio – Rakkauden voima ( postin kertosäkeitä joukosta)

Ei rakkautta saa,
jos vain odottaa.
Uskoo ja toivoo vaan,
et kai se saapuu aikanaan.

Ei rakkautta saa,
jos vain odottaa,
ainoaa oikeaa
prinssiä tai prinsessaa.

Sanokoon sun mutsis mitä vaan,
sitä oikeaa,
ei kenties olekaan.
Hän on vain huolissaan
ja koittaa varoittaa,
rakkaus on vaarallista, se voi haavoittaa.

Rakkaus pyörittää maailmaa,
eikä mikään voi sitä vastustaa,
se tulee ja menee taas menojaan,
ei sen varaan voi linnaa rakentaa.

Monta kertaa
sydän särkyä saa,
mutta se oppii sen,
että rakkauden
voima voi myös haavat parantaa,
jos siihen uskaltaa
luottaa uudestaan.

Ei rakkautta saa,
jos vain odottaa.
Ei rakkautta saa,
jos jää odottamaan.

Katsotaan, jos tuolla olisi muitakin juoksuintoisia auringonsäteistä huumaantuneena. Vielä on pääsiäistä jäljellä 🙂

Ystävällisyyden dilemmako?

Haluaisin niin kirjoittaa tähän, että olen tavannut jonkun ihanan miehen. Mutta kun en ole. Ikävä kyllä. Sen sijaan olen saanut tänä vuonna yllättävän monta ehdotusta, joita en odottanut enkä toivonut.

Alkuvuoden kokemusten lisäksi eräs mies oli bongannut kuvani Facebookista ja ehdotti treffejä. Mutta perui ne, koska ei enää itse halua lapsia. Hän kysyi asiaa suoraan viestissään ja minä vastasin, että yhä toivoisin lapsia ja perheen. Miehellä oli jo monta lasta ja hän totesi, ettei meidän sitten kannata tavatakaan. Heippa sitten vaan!

Sen jälkeen oltiin isommalla porukalla viikonlopun laskettelureissulla. Kaverini miehen veli oli lähtenyt mukaan myös. Olen tavannut hänet ennenkin monia kertoja ja meillä on myös yhteinen kummipoika. Hän kuuluu kategoriaan ikisinkku, en ole koskaan nähnyt häntä naisen kanssa. Hänen kohdallaan minun viisarini ei värähdä millään lailla. Eikä hänkään ole koskaan ennen osoittanut mitään mielenkiintoa minua kohtaan. Ehkä häneen on iskenyt epätoivo tai pari siideriä liikaa… Mutta päädyin erittäin outoon hetkeen hänen kanssaan.

Meillä oli iso 10 hengen vuokramökki ja sain tuurilla oman huoneen. Kun oli petaamassa sänkyäni, niin tuo mies ilmestyi huoneeseeni auttamaan. Onpa kiva juttu, ajattelin siinä vaiheessa. Kun mies haali kaapista toisen setin peittoa ja tyynyä, ihmettelin. ”Kyllä sitä pitää tuplat olla”, vastasi mies. Niinpä kai, mutisin itsekseni katsellessani kun hän lähti hakemaan toisen setin pussilakanoita.

Kun tulin yöllä keittiöstä, löysin miehen huoneestani. Odottamasta minua. Ilman paitaa. Farkkuja hän ei ollut vielä ehtinyt riisua. Voi luoja! Olinhan jo nähnyt hänet saunan jälkeen alasti. Mitäpä sitä pyyhettä käyttäisikään… Nappasin hammasharjani ja viuhahdin salaman lailla vessaan. Miettimään, miten saan tuon humalaisen miehen siirtymään mihin tahansa muualle kuin minun parillisille lakanoilleni. Tähän en todellakaan ollut varautunut.girl-504315_640
Kävipä minulla tuuri, kun tulin ulos pakoreissultani. Ystäväni kertoi juuri miehelle, että hän on menossa väärään huoneeseen. Ja osoitti miehelle toista huonetta, taluttaen hänet ulos minun huoneestani. Livahdin heidän ohitseen, toivotin hyvät yöt ja laitoin oven kiinni. Mietin pitkään olinko taas ollut liian ystävällinen hänelle ja hän tulkitsi sen kiinnostukseksi? Mies on yhtä flirtti kuin rautakanki, joten mitään huumoripitoistakaan vink vink -meininkiä minun osaltani ei taatusti ollut. Ainoa syy minkä keksin, on se, että keskustelin hänen kanssaan kahdestaan puolen tunnin verran alkuillasta.

Jos jollain on hyviä, uusia näkökulmia siihen, miksi nainen saa aivan väärät miehet innostumaan, niin olkaa hyvä ja kommentoikaa! Se tuntuu olevan minulla tämän hetken teema ja näitä kohtaamisia ei enempää ole tilauksessa…