Aihearkisto: Sekalaiset

Joskus kannattaa odottaa?

imageKun ihan hyvä ei riitä ja mikään ei tunnu miltään, kun on ennemmin yksin kuin huonossa parisuhteessa. Sammakoita oli suudeltu urakalla ja prinssi oli totaalisen hukassa. Muutama pitkän linjan sinkku oli löysi kumppanin ja mietin, että ihmeitähän voi toki tapahtua.

Sitten on se yksi Tinder-klik joka muuttii koko elämän. Luotin intuitioon ( okei, en luottanut, mutta…)  ja annoin mennä. Tämä suhde alkoi vahvasti, ekat treffit todella kesti, eikä ne tavallaan ole loppuneetkaan. Töissä tosin tarvitsee välillä käydä. En ole ikinä tajunnut, että suhde voi olla näin helppo ja silti kaikki toimia niin hyvin. Ei tarvitse miettiä mitä toinen miettii ja tykkääkö se,  kaikki menee niin helposti ja luonnostaan.Voin todella sanoa, että tätä kannatti odottaa. Vannoutunut vanhapiika, kohtasi unelmiensa miehen. Sen pituinen se.

Mainokset

Meitä ei ole unohdettu :)

imageKävin pitkästä aikaa katsomassa blogia tänään. Onneksi istuin tukevasti tuolilla. Vaikka blogissa ei mitään tapahdu, niin kävijöitä riittää. 600 000 lukukertaa on ylittynyt. Ihan hurja määrä!

Kävin myös lukemassa noita meidän blogissa olevia blogeja. Pari taitaa olla aktiivisia ( up to date ja sitten Henriikan blogi). Ehkä muut ovat pariutuneet tai löytäneet elämän 🙂 Ja saa toki kertoa, jos on suositella hyviä sinkkublogeja.
Ei mulla muuta. Kevättä odottaen

 

Se meni jo :)

Nimittäin joulu! Mulle se ei ole edelleenkään vuoden odotetuin juttu, lapseton sinkku kun olen edelleen.Nyt arki kutsuu ja aurinkokin paistaa taas.

10296612_776901935653274_3258955885513086985_nJoulu oli kaikesta huolimatta mielenkiintoinen. Mulla on meinaan nelikymppisen naisen asenne, joka on varmaan kuin kolmivuotiaalla uhmaiässä ( vaikken toki mitään lapsista tiedäkään): mä teen just mitä haluan.

Niinpä jouluna olin baarissa parilla- koska mä voin 🙂 Lisäksi treffasin varsin mielenkiintoisen miehen. Koska mä voin. Ja luin romaaneja sohvalla, ulkoilin, herkuttelin. Mut sitä toki tekivät kaikki muutkin.
Olisin toki voinut surkutella elämääni yksin kotona tai lapsettomana sinkkuna suvun parissa, mutta miksi ihmeessä kun voi tehdä muutakin?
Oon huomannut, miten mun oma asenne on muuttunut. Olen kasvanut itsevarmaksi naiseksi, joka tekee mitä huvittaa. Mä en jaksa häpeillä enää sitä, että olen se ikisinkku, en ole ollut koskaan naimisissa ja mulla ei ole lapsia. Mä olen se mikä olen-tuomitse rauhassa, jos se elämääsi helpottaa. En säästä eläkettä varten vaan elän tässä ja nyt.
Ensi vuosi? Innolla odotan, lupaukset on jo heitetty kehään. Ja kyllä- tässä työpäivän lomassa on luettu kaikki vuosihoroskoopit 🙂

Loppukiri tälle vuodelle on edessä- enää muutama päivä ja adios 2016!

Yksi poikaystävä jouluksi, kiitos!

Siinä yksi toteutumaton toive. Ehkä jaksan taas ensi jouluun mennessä toivoa. Olen ainakin ollut niin kiltti, että mielestäni pukki voisi kuulla toiveeni. Tehtiin me aikanaan toivelistakin, lähetettiin parikin kertaa. Ehkä pukilla vaan on kiire, ettei ole ehtinyt huomioida tämän sinkun joulutoivetta…?

Pikakorjauksen asiaan voisi tehdä pilke silmäkulmassa. Kenelläkään kokemuksia?

Rakkauden voima

road-363265_640Kerään motivaatioita juoksulenkille. Mietin jo eilen, että tänään haen kassillisen pääsiäismunia. Mietin asiaa aamulla uudelleen ja päädyin tekemään raakasuklaata superfoodeilla. ( Maca muuten auttaa miehiäkin 🙂 )
Laitoin Spotifyn päälle ja musiikin luokituksella” Ei ole kiire mihinkään”Kuuntelin musiikkia ja fiilistelin sanoja. Osui ja upposi:

Tuomari Nurmio – Rakkauden voima ( postin kertosäkeitä joukosta)

Ei rakkautta saa,
jos vain odottaa.
Uskoo ja toivoo vaan,
et kai se saapuu aikanaan.

Ei rakkautta saa,
jos vain odottaa,
ainoaa oikeaa
prinssiä tai prinsessaa.

Sanokoon sun mutsis mitä vaan,
sitä oikeaa,
ei kenties olekaan.
Hän on vain huolissaan
ja koittaa varoittaa,
rakkaus on vaarallista, se voi haavoittaa.

Rakkaus pyörittää maailmaa,
eikä mikään voi sitä vastustaa,
se tulee ja menee taas menojaan,
ei sen varaan voi linnaa rakentaa.

Monta kertaa
sydän särkyä saa,
mutta se oppii sen,
että rakkauden
voima voi myös haavat parantaa,
jos siihen uskaltaa
luottaa uudestaan.

Ei rakkautta saa,
jos vain odottaa.
Ei rakkautta saa,
jos jää odottamaan.

Katsotaan, jos tuolla olisi muitakin juoksuintoisia auringonsäteistä huumaantuneena. Vielä on pääsiäistä jäljellä 🙂

Ystävällisyyden dilemmako?

Haluaisin niin kirjoittaa tähän, että olen tavannut jonkun ihanan miehen. Mutta kun en ole. Ikävä kyllä. Sen sijaan olen saanut tänä vuonna yllättävän monta ehdotusta, joita en odottanut enkä toivonut.

Alkuvuoden kokemusten lisäksi eräs mies oli bongannut kuvani Facebookista ja ehdotti treffejä. Mutta perui ne, koska ei enää itse halua lapsia. Hän kysyi asiaa suoraan viestissään ja minä vastasin, että yhä toivoisin lapsia ja perheen. Miehellä oli jo monta lasta ja hän totesi, ettei meidän sitten kannata tavatakaan. Heippa sitten vaan!

Sen jälkeen oltiin isommalla porukalla viikonlopun laskettelureissulla. Kaverini miehen veli oli lähtenyt mukaan myös. Olen tavannut hänet ennenkin monia kertoja ja meillä on myös yhteinen kummipoika. Hän kuuluu kategoriaan ikisinkku, en ole koskaan nähnyt häntä naisen kanssa. Hänen kohdallaan minun viisarini ei värähdä millään lailla. Eikä hänkään ole koskaan ennen osoittanut mitään mielenkiintoa minua kohtaan. Ehkä häneen on iskenyt epätoivo tai pari siideriä liikaa… Mutta päädyin erittäin outoon hetkeen hänen kanssaan.

Meillä oli iso 10 hengen vuokramökki ja sain tuurilla oman huoneen. Kun oli petaamassa sänkyäni, niin tuo mies ilmestyi huoneeseeni auttamaan. Onpa kiva juttu, ajattelin siinä vaiheessa. Kun mies haali kaapista toisen setin peittoa ja tyynyä, ihmettelin. ”Kyllä sitä pitää tuplat olla”, vastasi mies. Niinpä kai, mutisin itsekseni katsellessani kun hän lähti hakemaan toisen setin pussilakanoita.

Kun tulin yöllä keittiöstä, löysin miehen huoneestani. Odottamasta minua. Ilman paitaa. Farkkuja hän ei ollut vielä ehtinyt riisua. Voi luoja! Olinhan jo nähnyt hänet saunan jälkeen alasti. Mitäpä sitä pyyhettä käyttäisikään… Nappasin hammasharjani ja viuhahdin salaman lailla vessaan. Miettimään, miten saan tuon humalaisen miehen siirtymään mihin tahansa muualle kuin minun parillisille lakanoilleni. Tähän en todellakaan ollut varautunut.girl-504315_640
Kävipä minulla tuuri, kun tulin ulos pakoreissultani. Ystäväni kertoi juuri miehelle, että hän on menossa väärään huoneeseen. Ja osoitti miehelle toista huonetta, taluttaen hänet ulos minun huoneestani. Livahdin heidän ohitseen, toivotin hyvät yöt ja laitoin oven kiinni. Mietin pitkään olinko taas ollut liian ystävällinen hänelle ja hän tulkitsi sen kiinnostukseksi? Mies on yhtä flirtti kuin rautakanki, joten mitään huumoripitoistakaan vink vink -meininkiä minun osaltani ei taatusti ollut. Ainoa syy minkä keksin, on se, että keskustelin hänen kanssaan kahdestaan puolen tunnin verran alkuillasta.

Jos jollain on hyviä, uusia näkökulmia siihen, miksi nainen saa aivan väärät miehet innostumaan, niin olkaa hyvä ja kommentoikaa! Se tuntuu olevan minulla tämän hetken teema ja näitä kohtaamisia ei enempää ole tilauksessa…

Päivitetään kuulumiset

IMG_8937.PNG
Sain viestiä jokin aika sitten väestöliitolta. Haastattelivat mua joskus ja nyt olivat tekemässä juttua ja kyselivät siihen miten elämä on muuttunut. Tästä mun vastauksesta on ehkä kolme viikkoa aikaa

”Vuosi vaihtui ja tajusin, että tämä on se vuosi kun täytän 40. Samalla jotenkin irtauduin kahleista: enää en etsi miestä ja tulevan lapsen isää. Se aika meni jo. Nyt ei ole kiire mihinkään. Tuntui kuin iso painolasti olisi tipahtanut. Olen ollut paljon vapautuneempi ja iloisempi, jopa pomoni huomasi asian- en tosin kertonut syytä. Minua ovat lähestyneet miehet, jotka aiemmin eivät olisi edes huomanneet minua.

En ole nettideittipalstoilla tällä hetkellä. Mutta pari miestä, joiden kanssa vaihdettu yhteystiedot aiemmin otti yhteyttä. Olen käynyt muutamilla treffeillä, jopa tosi kivoilla, täysin ilman paineita. Minua ovat lähestyneet pari tuttua miestä, kyselleet kuulumisia ja kutsuneet syömään. Jopa yksi remonttimies lähestyi minua, vaikka oli nähnyt minut koirien kanssa, tukka ponnarilla ja lenkkarit päässä. Olen käynyt parissa kivassa sinkkutapahtumassa ja ollut muutamassa ( kaikille tarkoitetussa) treenissä. Tunnistan sieltä pari Tinder-miestä ja kohtaan heitä varmaan samoissa tapahtumissa jatkossakin.

Sinkkuelämä jatkuu siis, pääosin ihan hyvillä fiilareilla. Pitäisi irtautua mukavuustilasta ja uskaltaa vaihtaa duunia. Välillä ikävöin yhdessä tekemistä, hellyyttä ja kaikkea mitä parisuhteeseen liittyy. Olen nähnyt exääni muutaman kerran ja nauttinut läheisyydestä eden yhden illan, yön ja aamun. Pari pitkään sinkkuna ollutta ystävääni on löytänyt kumppanin. Kaikki on siis mahdollista. Ehkä seuraavalle maratonille lähden yhdessä mieheni kanssa tai minua kannustetaan matkan varrella..

terkuin
Raisa

Tuossa virallinen teksti ( tämän laitoin vielä haastattelijalle) mutta oikeasti elämä on ihan hassua. Jostain syystä tuntuu, että upeita, fiksuja, työssäkäyviä, sporttisia miehiä pörräilee ympärillä kuin kärpäsiä 🙂

->No sain viestiä viime viikolla että ei mun elämästä kaivattukaan tietoa juttuun. Mut kerron kuitenkin teille, kun kerran noita kirjoittelin 🙂

Huomenna on muuten karkauspäivä. Mä aion kosia. Entä sä?