Joskus kannattaa odottaa?

imageKun ihan hyvä ei riitä ja mikään ei tunnu miltään, kun on ennemmin yksin kuin huonossa parisuhteessa. Sammakoita oli suudeltu urakalla ja prinssi oli totaalisen hukassa. Muutama pitkän linjan sinkku oli löysi kumppanin ja mietin, että ihmeitähän voi toki tapahtua.

Sitten on se yksi Tinder-klik joka muuttii koko elämän. Luotin intuitioon ( okei, en luottanut, mutta…)  ja annoin mennä. Tämä suhde alkoi vahvasti, ekat treffit todella kesti, eikä ne tavallaan ole loppuneetkaan. Töissä tosin tarvitsee välillä käydä. En ole ikinä tajunnut, että suhde voi olla näin helppo ja silti kaikki toimia niin hyvin. Ei tarvitse miettiä mitä toinen miettii ja tykkääkö se,  kaikki menee niin helposti ja luonnostaan.Voin todella sanoa, että tätä kannatti odottaa. Vannoutunut vanhapiika, kohtasi unelmiensa miehen. Sen pituinen se.

Mainokset

Helluntai meni – heila puuttuu?

Blogivuosien saatossa monesti mietimme Raisan ja muutaman muunkin sinkkukaverin kanssa sitä, miksei Suomessa ole matchmaking -palvelua. Jenkeissä näitä on vaikka kuinka monta, omansa jokaiselle genrelle jopa. Jos nyt jäät miettimään asiaa, niin esimerkkinä voin mainita Rikkaiden Deittipalvelun, joka on ainakin aiemmin näkynyt suomalaisillakin tv-kanavilla.

Olitpa miljonääri tai jotain muuta, niin nyt näyttää olevan tarjolla myös pääkaupunkiseudulla Suomessa ihka oikea matchmaking -firma eli Heila Matchmaking. Löysin tämän eräästä luottolähteestäni. Koska ei ollut aprillipäivä, klikkailin sivuille ja tutkailin asiaa lisää. Vaikuttaa ihan oikeasti lupaavalta. Joskus kannattaa siis työpäivän kesken hetki vetää henkeä ja keskittyä iltapäivälehtien tutkailuun. Tiedä mitä sitä löytää.

Olisikohan jopa niin, että minäkin jumiutunut vanhapiika saisin itsestäni tuon verran irti. Hei, 240 euroa on aika peanuts, jos sillä saisi elämänsä prinssin. Tai edes hyvät treffit. Iso ehkä tälle.

Veikkaan tosin tarjolla olevan 638 fiksua, kaunista ja liikunnallista naista yhtä miestä kohden. Vink, vink, heitänkin siis haasteen kaikille sinkkumiehille ja niitä tunteville. Olkaa nyt kilttejä ja pelastakaa meidät yhä etsivät sinkkunaiset, saatatte tehdä elämänne parhaan teon. Täällä jos jossain ollaan tosissaan (ainakin luulen niin) eikä etsitä pikatoimituksella irtoseksiä käymättä baarissa. Lainaus on miespuolisen ystäväni kuvaus. Hän haaveilee siitä, että Tinder olisi ollut olemassa hänen sinkkuaikoinaan…
Heila Matchmaking, jos vaikka onnistais

Ja bonusvinkki, jos se telkkari on sulle THE vaihtoehto niin Bachelor tulee taas ja haku on päällä!

 

 

Miehet on katoavaisia

Moni muukin ehkä on törmännyt tähän ilmiöön. Yhtäkkiä lupaava suhde tai suhteen poikanen kariutuu, kun mies haihtuu kuin ilmaan. Ei vastauksia viesteihin, soittoihin tai muihin kontaktiyrityksiin. Arvon naiset, emme ole yksin. Näitä käy muillekin ja blogista löydät pari vaihtoehtoista viestipohjaa näihin tarpeisiin…

Sinkkuelämän kuuluisa ero post it. Kuva elle.com

P.S. Yhä sinkku, jatkan muutaman mahalaskun kautta kohti kesää 🙂

Meitä ei ole unohdettu :)

imageKävin pitkästä aikaa katsomassa blogia tänään. Onneksi istuin tukevasti tuolilla. Vaikka blogissa ei mitään tapahdu, niin kävijöitä riittää. 600 000 lukukertaa on ylittynyt. Ihan hurja määrä!

Kävin myös lukemassa noita meidän blogissa olevia blogeja. Pari taitaa olla aktiivisia ( up to date ja sitten Henriikan blogi). Ehkä muut ovat pariutuneet tai löytäneet elämän 🙂 Ja saa toki kertoa, jos on suositella hyviä sinkkublogeja.
Ei mulla muuta. Kevättä odottaen

 

Happy Pancake -katsaus vol. 2

Nyt alan oivaltaa miksi Happy Pancake ei toiminut minulle. Se on mitä ilmeisimmin profiloitu toisen kierroksen osallistujille. Haussa siis eronneet, jo perheelliset yksilöt. Tiivistetysti:

Ihanteellinen deittikumppani olisi sivuston kävijöiden keskuudessa 36-vuotias, kahden lapsen äiti. Tiivistettynä eniten etsitty naispuolinen kumppani olisi ”Lumikki Mikkelistä”, sivusto kertoo.

Seuraavat seikat olivat keskimääräistä kiinnostavammassa profiilissa:

Hiukset: Tummatsnow-white-1724893_640

Silmät: Vihertävät

Vartalo: Normaali

Siviilisääty: Eronnut

Lapsia: Kyllä, kaksi

Lemmikki: Kissa

Harrastukset: Pyöräily, soittaminen ja laulaminen, luonto ja retkeily, voimistelu, eläimet, seurapelit

Mitä muuta paljastui? Ja miten asiat ovat E-Kontaktissa, siitä lisää http://www.iltalehti.fi/pinnalla/201701112200052216_iq.shtml

Loppukiri

Aina on pakko testata, kun kuulee, että jokin on jollain toiminut. Eli ei kun kirjautumaan Happy Pancake -sivustolle. Kaverin kaveri kun oli tavannut ihan täydellisen miehen siellä.

Sivuhuomautus: informaatiokatko, kaverin kaveri olikin löytänyt miehen Facebookista. Ei HP:sta.

Oh damn, mutta sisällä ollaan. Ja hetken ajattelin pysyä. Mikä onkaan saldo? Tämä siis oli se paikka, josta kehuttiin löytyvän fiksuja ja koulutettuja suomalaisia miehiä. Laitoin toivekumppanin ominaisuuksiksi iän, asuinläänin, pituuden ja suhdestatuksen vapaa.

  1. Sivustolla on miehiä. Olen saanut noin 50 viestiä. Ja toistakymmentä flirttiä. Ja monen monta treffipyyntöä, lähes kaikki ensimmäisissä viesteissä.
  2. Ovatko he koulutettuja? Vaikea sanoa, miehet eivät vaivaudu täyttämään tietoja itsestään. ”Ei valittu” kertoo kyllä riittävästi… Kai?
  3. Kaikki voi lähettää viestejä kaikille – ou jee! Vähän kuin olisi bingossa. Minun ruudukkoni ei täsmää voittonumeroihin. Ei vaaka- eikä pystyrivissä.
  4. Oi Google translator – suokaa mulle nyt jo armoa. ”How are u kaunotar?” Ja näitä tuli monta, harmi etten etsi kielikurssia vaan miestä.
  5. ”En…

View original post 40 more words

Se meni jo :)

Nimittäin joulu! Mulle se ei ole edelleenkään vuoden odotetuin juttu, lapseton sinkku kun olen edelleen.Nyt arki kutsuu ja aurinkokin paistaa taas.

10296612_776901935653274_3258955885513086985_nJoulu oli kaikesta huolimatta mielenkiintoinen. Mulla on meinaan nelikymppisen naisen asenne, joka on varmaan kuin kolmivuotiaalla uhmaiässä ( vaikken toki mitään lapsista tiedäkään): mä teen just mitä haluan.

Niinpä jouluna olin baarissa parilla- koska mä voin 🙂 Lisäksi treffasin varsin mielenkiintoisen miehen. Koska mä voin. Ja luin romaaneja sohvalla, ulkoilin, herkuttelin. Mut sitä toki tekivät kaikki muutkin.
Olisin toki voinut surkutella elämääni yksin kotona tai lapsettomana sinkkuna suvun parissa, mutta miksi ihmeessä kun voi tehdä muutakin?
Oon huomannut, miten mun oma asenne on muuttunut. Olen kasvanut itsevarmaksi naiseksi, joka tekee mitä huvittaa. Mä en jaksa häpeillä enää sitä, että olen se ikisinkku, en ole ollut koskaan naimisissa ja mulla ei ole lapsia. Mä olen se mikä olen-tuomitse rauhassa, jos se elämääsi helpottaa. En säästä eläkettä varten vaan elän tässä ja nyt.
Ensi vuosi? Innolla odotan, lupaukset on jo heitetty kehään. Ja kyllä- tässä työpäivän lomassa on luettu kaikki vuosihoroskoopit 🙂

Loppukiri tälle vuodelle on edessä- enää muutama päivä ja adios 2016!

Yksi poikaystävä jouluksi, kiitos!

Siinä yksi toteutumaton toive. Ehkä jaksan taas ensi jouluun mennessä toivoa. Olen ainakin ollut niin kiltti, että mielestäni pukki voisi kuulla toiveeni. Tehtiin me aikanaan toivelistakin, lähetettiin parikin kertaa. Ehkä pukilla vaan on kiire, ettei ole ehtinyt huomioida tämän sinkun joulutoivetta…?

Pikakorjauksen asiaan voisi tehdä pilke silmäkulmassa. Kenelläkään kokemuksia?