Heila Matchmaking lopettaa

Ilmeisesti Suomi ei vielä ollut kypsä tällaiselle palvelulle tai toisilleen sopivat ihmiset eivät vain löytäneet tätä. Koska täällä blogissa aika moni lueskelee yhä palveluun liittyviä postauksia, niin päätin jakaa sähköpostitse saamani tiedon.

”Matchmaking-palvelumme on ollut avoinna reilun vuoden. Tavoitteemme ja toiveemme alusta asti on ollut auttaa suomalaisia löytämään parisuhteita, joilla olisi hyvät mahdollisuudet menestyä. Palvelumme on herättänyt kiinnostusta ja myös kiitosta.

Olemme erittäin pahoillamme joutuessamme kertomaan, että matchmaking-palvelumme tulee elokuun aikana ainakin tältä erää tiensä päähän. Palvelukonseptiin on liittynyt tiettyjä haasteita, joita olemme pyrkineet parhaamme mukaan ratkomaan. On valitettavaa, että joudumme jättämään palvelun ainakin toistaiseksi tauolle.”

Ei siis elämäni miestä tai edes heilaa tuota kautta minulle. Sitä onko joku muu löytänyt toisen puoliskon täältä, en tiedä…

 

Voihan lauantai

Eilen siis olivat treffit, miehen kanssa, joka tavattu jo aiemmin ja puhelimessa puhuttu monta kertaa. Päädyimme leffaan. Tiskillä lippuja maksaessa kassaneiti pudisteli päätä, kun maksoimme erikseen. No tämän käytöskukkasen: ”mies pyytää leffaan ja maksaa vain oman lippunsa” (Huom: mies tekee töitä) koitin unohtaa.

No leffa oli ok ja suuntasimme lasilliselle. Kumpikin haki oman juomansa toisen istuessa pöydässä. jep. Eli ei siis näin vaan vaikka: Mitä ottaisit? Voin maksaa ja jätän sulle seuraavat?  Keskustelu ei kuitenkaan sujunut siideristä huolimatta, eikä edes toisesta. Odotukset itselläni olivat illan suhteen korkealla: jospa tämä toimisi?  Aikuinen fiksu mies. Mutta mutta, jos puhumista pitää keksiä ja vääntää, se ei jatku lainkaan luonnollisesti ja kemiakin oli pakkasen puolella, niin onko paljon vaihtoehtoja?

Tässä välissä ex monen, monen vuoden takaa oli laittanut viestiä jo muutama tunti sitten: ”Ollaan samassa paikassa, olisi kiva nähdä?” Ihana sosiaalinen media ja tieto siellä paikasta, missä olin. Ex on naimisissa kera lapsien, joten ei takaa-ajatuksia. Kerroin, että olin lähtenyt jo sieltä ja yksi mies matkassa. Olisi ollut kiusallista nähdä tai siis tälle mun deitille.. Mutta siinä mietin, että enemmän puhuttavaa olisi exän kanssa.

Niinpä toisen lasillisen jälkeen sanoin miehelle heippa ja suuntasin kavereiden luo viihteelle. Netin kautta tavatut miehet: nyt alkaa riittää, kemia tuntuu puuttuvan. Kaverit kysyivät, että miksi en lähtenyt aiemmin, jos huonot treffit? Sanoin, että halusin antaa tilaisuuden. No yökerhossa on monenlaista menoa ja pinkin kirjan oppeja lukeneena olisi aika saalistaa…Paikalla oli ihan tyyppiseni mies, kerroin kavereillekin hänestä. Jotenkin ei vain ollut pokkaa mennä juttelemaan hänelle. Ehkä pitää lukea lisää kirjaa vielä aiheesta: Miten lähestyä miestä?  Jutellessa olisi heti huomannut onko edes yhtään kiinnostusta.

Paikalla oli yksi komea nuorimies, jota tapailin noin 4v sitten. Hän kiitti minua. Kävimme yhdessä juoksemassa ja sen ansiosta juoksemisesta oli tullut hänelle elämäntapa. Jotain hyvää minäkin olin siis tehnyt 🙂

Kotimatkalla viereeni istahti minua nuorempi mies. Koitti koko matkan saada katsekontaktia, mutta minä katselin ikkunasta ulos, en vain ollut juttutuulella, vaikka yleensä onkin kiva tutustua uusiin ihmisiin. Touhusi kovasti ennen bussista lähtöä jotain siinä vieressä. Hänen jo mennessään, oli penkille jätetty käyntikortti. Mies on ceo jossain firmassa.  Jäi paria pysäkkiä ennen pois ja ehkä törmään häneen kenties lähikaupassa joku ilta?

Yöllä koirien kanssa vielä ulkoillessa mietin: Miksi tapailu tämän miehen kanssa, joka reippaasti kanssani lenkkeili, ei jatkunut? Ehkä sitä pitää kysyä häneltäkin?

Ei kahta ilman kolmatta treffiä

Mulla on treffit siis ja toiset jopa sunnuntaisen-deitin kanssa. Treffeille keksittiin tekemistäkin ja vähän pidemmäksikin aikaa. Kivaa, tutustuukin paremmin kuin tunnin kahvituksella. Tämän miehen kanssa on jotenkin tosi luonnollista puhua puhelimessa, mutta ei todellakaan tunnu frendiltä. Selkeästi molemmat odottavat treffejä. Mies tuntuu tasaveroiselta kumppanilta, on vapaa ja ei kait kovin villikään vaikka luonnetta löytyykin.

No tämän lisäksi on toisetkin treffit, mutta ekat treffit. Tämän miehen kanssa ollaan puhuttu pitkään puhelimessa ja hyvältä tuntuu. Hänet haluan myös tavata, mutta mistäs sitä tietää, mitkä on fiilikset viikonlopun jälkeen. Miten paljon muuten ääni kertookaan…Ai niin ja tavattu -tai ei vielä edes tavattu- eKontaktin kautta.

Niin ja ne kolmannet. Tuttu ja turvallinen ex. Haluaa kovasti minut sellaisena kuin olen. Olisi helppo ratkaisu, mutta voiko sitä elää miehen kanssa, joka tuntuu vain kaverilta? Väärin olisi miestäkin kohtaan. Kemiaa on koiteltu virittellä, mutta taitaa olla yhtä epätodennäköistä kuin että talvi tulee Etelä-Suomeen. Suhteen alussa edes kun soisi sitä kemiaa olevan. Ja kun kokemusta minulla on jo siitä, kun hyvän ystävän kanssa koittaa parisuhdetta, siihen loppuu ystävyyskin.

Näille kaikille miehille on yhteinen tekijä:

• Haluavat parisuhteen ja perheen
• Oman elämän asiat kunnossa,
• Aikuisia miehiä
• Tietävät mitä tahtovat.

=> kappas, juuri sellaisen haluankin, mutta yksi riittää.
Ja urheilevat, ovat hyvässä duunissa, pitävät itsestään huolta, ovat pitkiä ja ihan komeitakin, sosiaalisia jne.
Sekin vielä. Ja toisaalta ihan tavallisia, fiksuja ajattelevia ihmisiä. Onneksi.
*Ja pitävät koirista :)*

Speeddate

Mies laittoi viestiä:  ”Näin sun kuvat ja profiili vastaa mitä haen. Nähdäänkö?”

Ihanaa, ihminen joka haluaa nähdä, ei vain kirjoitella! Lisäksi spontaanit ihmiset on mun juttu! Vastasin joo ja nähtiin seuraavana päivänä. Vielä aamulla mies laittoi viestiä, että oothan tulossa?  Todellakin olen, koska nyt oli sellainen profiili ja kuvat, että vastassa varsin potentiaalin tuntuinen mies. Mies vielä vastasi, että kiva!

Liian hyvää ollakseen totta oli ajatukseni.

Nähtiin, mies kätteli, maksoi kahvit ja pullat. Katsekontakti- myyty nainen. Istuttiin pöytään ja mies kertoi muutaman minuutin päästä, että oli viikonloppuna tavannut naisen, joka kiinnosti ihan täysillä. Olin ihan että okei, miks tuo ei peruuttanut treffejä? Vaihdettiin pari sanaa ja mietin, että mitä ihmettä mä tässä vielä sitten teen? Miksi tuo edes halusi tavata? No totesin saman ääneen ja mies oli, että miten vaan. Sanoin, että turhaan tuhlataan kummankaan aikaa? Toisaalta, munhan olis pitänyt laittaa kaikki peliin, mutta into meni jotenkin. Hei stranger: sä voitit! Toivottavasti teidän suhde toimii ja toi mies poistuu tuolta deittipalstalta. Vai enkö livenä ollutkaan niin hyvä kuin oletti ja tuli pikaselitykset kehiin?

No asiasta hieman kettuuntuneena menin ostoksille, rentouttaa kummasti… Löysinkin kirpparilta mitä upeimman jakkupuvun pilkkahintaan, alunperin ollut vähintään parin sadan euron juttu.  Hyvä jakkupuku kestää vuosia, harvat deitit pitkään tai ainakaan ihmissuhteet 🙂  Lisäksi tuo puku löytyi sattumalta, etsien en olisi hyvää löytänyt. Lopettaako siis miestenkin etsiminen??

Eli yhdet speeddatet koettu, taitaa riittää?

 

Onnistuneet treffit

Millaiset ovat onnistuneet treffit? Niitä voi olla monenlaisia. Tärkeintä on se, että viihtyy treffiseuran kanssa. Silloin aika saa siivet eikä edes muista vilkuilla kelloa.

Parhaimpia treffejä seuraa yleensä toiset treffit. Perhoset liitelevät vatsassa ja ajatukset yhteisessä tulevaisuudessa. Olen ollut tällaisilla treffeillä. Olimme sopineet tunnin treffeistä, vietimme yhdessä kuusi tuntia. Edes se, että kastuimme läpimäriksi yllättäen alkaneessa kesäisessä kaatosateessa ei pilannut tunnelmaa. Seuraavana aamuna saapunut tekstari, jossa luki ”mulla oli tosi kivaa sun kanssa eilen”, johti toisiin ja lopulta useisiin treffeihin.

Olen ollut myös toisilla treffeillä, jossa mielestäni kaikki meni putkeen. Juttelimme useita tunteja, istuimme puistossa syöden jäätelöä ja mietimme mitä tehdä seuraavalla tapaamiskerralla. Olin iloinen, että löysin miehen, joka kiinnosti. En seonnut onnesta, mutta jäi hyvä fiilis. Onnistuminen oli ilmeisen yksipuolista puheista huolimatta. Kun ehdotin seuraavaa tapaamista, sain vastaukseksi, että mies on palannut yhteen exänsä kanssa. Tulkitsen viestin perusvalheena, jolla kieltäytyä kauniisti. Harmitti.

Onnistuminen voi tapahtua myös ainoastaan miehen mielestä. Tapasin miehen, joka vie voiton erikoislaatuisimmat persoonat -kategoriassa minun elämässäni. Kirjallisesti lahjakas ja odotin treffejä kuin kuuta nousevaa. Tapasin omalaatuiset elämänarvot omaavan yksilön, joka totesi ettei hänellä ole kavereita, koska hänen mielestään hän on niin paljon parempi kuin muut ihmiset. Hän halusi kasvattaa tulevat lapsensa kilpaurheiluvalmennus -tyylillä, vain paras suoritus riittäisi hänelle. Minä halusin vain pakoon. Hän halusi tulla yöksi, kieltäydyin. Hän vielä jatkoi yhteydenottoja viesteillä, koska oli sitä mieltä, että olisimme täydellinen pari. Kun en suostunut toisille treffeille kaikista pyynnöistä huolimatta, hän lähetti viestin ”Jos ei treffeille, niin meidän ainakin pitäisi aloittaa seksisuhde.” Kuten arvaatkin, emme aloittaneet sitäkään.

Haluan lisää noita parhaita treffejä. Mieluusti yhden ja saman miehen kanssa. Yritän yhä päästä toisille nettitreffeille tänä syksynä. Yhdet treffit jouduin jo siirtämään flunssan takia. Minkäs teet, flunssan tartuttaminen uuteen tuttuun ei varmasti tuota onnistuneita treffejä. Toivon pikaista paranemista itselleni!

Ensitreffit

Luin aamupalaa syödessä Iltiksen sivuilta ohjeita: ”Älä sorry näihin virheisiin ensitrefeillä”. Jutun mukaan, ei saa innostua lainkaan, kertoa muille, eikä ottaa treffejä liian vakavasti tai odottaa puhelinkädessä soittoa tai viestiä.. Niin masentavaa tekstiä!

Siis, ensinnäkin treffikumppanin on voinut tavata vaikka ravintolassa tai voivat olla nettitreffit eli hyvin eri lähtökohdista. Odotukset ovat hyvin erilaisia, jos tapauksen on jo tavannut baarissa ja odottaa treffejä tai on kasvoton nettideitti.. On se miten vaan, niin mä ainakin todellakin hihkun itselleni ja ainakin Emmalle, jos trefffit menneet putkeen! Kyllähän sitä muistakin onnistumisista kerrotaan muille! Ja  joka kerta, kun puhelin soi, tai piippaa viestiä on sydän tekemässä ylimääräisen kierroksen.

Haaveilu on aina arkea piristävää, miksi se ilo koitetaaan kieltää?

” Yritä olla toivomatta liikoja. Vaikka ensitreffit menivät nappiin, voi toinen tapaaminen ollakin jotain muuta. Älä ole myöskään liian ankara itsellesi, jos sinua ei pyydetäkään toisille treffeille. Treffejä tulee ja menee” Treffejä tosiaan tulee ja menee. Juuri siitä syystä, iloitkaamme koko sydämestä niistä onnistuineista. Niitä on kuitenkin vähemmän kuin epäonnistuneita..  Koko jutun pääset lukemaan täältä

Hmm.. Varmaan joskus pitäisi siellä baarissa poiketa, ei tämä nettitreffien maailma tuota kuin yhden rivin viestejä, pidempiä niiltä 0% matcheiltä ( asuu kaukana, +45v, lapsikiintiö täynnä, pyöreä…)  Niin ja tänäänhän olisi se Deittisircus eli pikadeitit. Siinähän sitä saa vuoden kiintiön kerralla täyteen 🙂