44 päivää ja sitten

http://adiaryofamom.com/2011/05/18/gone-fishin/

It is over! Eli loppukiri 2v, josta jo vuosi jatkoajalla ja sitten jatkoajanjatkoajalla. Usein parhaat tulokset syntyvät viime tingassa, ehkä meilläkin?

Eli aikaa 11.8 asti ja sovimme juuri, että se päivä vielä  lasketaan. Kuntoa ja kestävyyttä on ainakin kerätty vaikka kuinka- me ollaan niin valmiita poimittaviksi!

Eli jos postauksia ei kuulu, niin meillä on muuta tekemistä 🙂

Milloin sinkkuus iskee pahiten?

kun tulet reissusta ja ketään ei ole kentällä vastassa

kun palaat kotiin vaikka kaverin perheen luota

kun kaikki muut samaa ikäluokkaa keskustelevat perheestä ja lapsista

kun olet kipeä

kun olet esim. häissä tai sukujuhlissa se ainot yli 13v ilman kumppania

yöllä, kun heräät painajaiseen

Mulle se iski pahiten pitkästä aikaa, kun tulin äsken kylästä perheen luota. Lapset leikkivät koirien kanssa, ja nauroivat, pariskunta oli selkeästi onnellinen ja niillä oli ihana talo. Siitäpä sitten kun tulet tänne äänettömään kaksioon yksin, niin kylläpä sitä mietti että miksi näin? Mä pärjäisin jopa ilman taloa ja pihaa, muut kyllä haluan niin kovasti että! Supermies tai teräsmies- kuka vaan: help me!!

Voi kunpa…

Muutama viimeinen viikko ollut varsin haastavaa ja takki on tyhjä. Ei vaan jaksaisi enää. Nämä ei liity miehen etsimiseen nämä haasteet. Ihan muihin juttuihin. Mutta antaisinpa tällä hetkellä ihan mitä tahansa, jos kotona olisi joku jonka kanssa puhua näistä iltaisin.

 Yksin elämisen ehkä surkeimpia hetkiä. Siinä voi sitten sivussa miettiä, että on kohta nelikymppinen ja yhä yksin. Ei muuten piristä olotilaa mitenkään. Asiat pyörivät mielessä koko ajan. Voisipa joku kääntää ne toiselle raiteelle. Maaliskuu on ollut aina ”se huonoin” kuukausi mun vuosissa eikä tämä vuosi näytä tekevän poikkeusta.

Pitää keksiä jotain. Buukata vaikka lennot toiselle puolella maailmaa ja lähteä lomalle. Eikö joku vaan voisi lähettää elämäni miestä mun ovelle? Pliis! Anyone?

 

Emman tavoitteet vuodelle 2015

Lauantai-ilta ja flunssa. Teetä, teeveetä ja sohvailua peiton alla. Alkaa muuten jurppia kun on viikon maannut kotona ja tuntuu, ettei tästä loppua tulekaan. Olenpa ehtinyt yksin ja yhdessä Raisan kanssa miettiä paljon tätä meidän loppukiriä. Me päätettiin yhden toisen blogin inspiroimina laatia TO DO -listat tavoitteineen alkaneelle vuodelle. (Ja tässä keskitytään puhtaan itsekkäästi tuohon päätavoitteeseen eli Haluan -osion täyttymiseen)

Haluan:

– löytää elämäni miehen, rakastua ja päätyä parisuhteeseen
– perheen, kaksi lasta
– olla hyväntuulinen ja onnellinen
– välttää naissankareihin lankeamista

Jotta saavutan, mitä haluan niin tänä vuonna aion:

– päästä treffeille, mieluusti useille
– antaa enemmän aikaa ystäville ja sosiaaliselle elämälle (ja siis vähemmän läppärille)
– kokeilla jotain ihan uutta, mennä vaikka jalkapallomatsiin. Paikkaan, jossa en ole koskaan käynyt.
– harrastaa enemmän liikuntaa
– pidän kiinni tavastani sanoa aina “joo” kun tulee tilaisuuksia johonkin uuteen ja kivaan
– keksiä elämääni hyviä välitavoitteita, jotta on jotain mitä odottaa. Matkoja, konsertteja, harrastuksia, tapahtumia – juttuja joissa voi tavata uusia ihmisiä.
– opetella tekemään pataruokia
– pelata paljon golfia
– tehdä hyvää enemmän, liittyä johon vapaaehtoisprojektiin
– löytää intohimon eli sen oman jutun johonkin arkiseen asiaan

Tarkempi toimintasuunnitelma on työn alla. Ikuisesti tätä loppukiriä ei ole tarkoitus jatkaa!