Niin. Ihmettelen taas. Olen todennut, että taidan olla sellainen loppuelämäni loppukirillä -nainen. Into on lopahtanut aikaa sitten enkä enää jaksaisi pettyä kertaakaan. Ja sitten taas jostain pyörrän ajatukseni ja huomaan miettiväni, josko kuitenkin…
Raisa jokin aika sitten heittikin minulle, että ”Tää on kyllä molempien kehityskohde: miesten tulkitseminen ja ymmärtäminen OIKEIN”. Haikailemme jälleen tämän aiheen peruskurssille. Ei hemmetti. Ja mistäkö tämä nyt sitten taas pulpahti pinnalle? Siitä, että onnistuin tulkitsemaan erästä miestä ilmeisen päin brinkkalaa. Tai en edes oikein tiedä mitä tässä tapahtui, jos joku teistä osaa selittää, niin ilolla luen kommenttikentistä vinkkejä. Tämä tarina linkittyy aiempaan juttuun, siihen osuuteen, jonka lopussa oli toive yhteisestä tulevaisuudesta. Nyt kun olen tätä pitkähkön tovin miettinyt, niin ajattelin avautua.
Heitin jossain vaiheessa ilmoille, että voisin tarjota joskus hänelle skumpat kiitoksena avusta. Vastaus oli jotain tyyliin ”Ehkä joskus, katellaan. Mun tyttöystävälle tää ei ehkä oikein sovi”. Hautasin koko ajatuksen. Mutta toki ihmettelin, kun tiesin muuta kautta ettei tyttöystävää silloin ollut.
Moni asia viittasi siihen, että häntä saattaisi kiinnostaa. Sitten mies ehdottikin minulle, että käydään syömässä. Olin hämmentynyt, mutta ajattelin, että JEEE! On sen verran hyvä mies nimittäin. Homma venyi erinäisistä syistä (viitaten yhä edelliseen postaukseen), mutta hän muistutteli minua tasaisin väliajoin, etten vaan unohtaisi tätä sovittua tapaamista ja teki selväksi, että hän todella haluaa nähdä minut. Lopulta löytyi sopiva aika tai oikeastaan hän vain ilmoitti ajan minulle. Itsevarmuus on kieltämättä aika seksikästä…
Hän halusi kuulemma yllättää minut ja laittoi vain viestin, että pöytä varattu, nähdään siellä ja siellä ja jatketaan siitä ravintolaan. Naureskelin Raisalle, että ehkei nyt Mäkkäriin mennä, kun on pöytävaraus ja kaikkea. Ravintolan ovella hän totesi: ”Valitsin tämän”. Seisottiin erään hyvin tunnelmallisen ravintolan ovella lähellä Kauppatoria. Olin tosi otettu.
Ruoka oli aivan mielettömän hyvää. Viinivalikoimaakaan ei voi moittia. Huokaus. Kokonaisuus menee minun silmissäni sarjaan ”Näin todellakin teet vaikutuksen naiseen”. Söimme pitkän kaavan mukaan ja tunnit vierähtivät kuin huomaamatta. Harvoin kukaan on ollut niin kiinnostunut minusta ja elämästäni, wau.
Lähdimme ulos jälkiruokien jälkeen ja jäimme hetkeksi juttelemaan. Halasimme hyvin pitkään ja hän silitteli niskaani. Hän katsoi minua ja totesi, että olisi kiva nähdä uudelleen, silloin kun on sopivan tuulinen ilta. Vastasin joo.
Jäin pohtimaan mihin tuulinen ilta oikein viittasi. Kunnes vihdoin muistin, mistä että olimme paljon keskustelleet leijojen lennätyksestä, jota kumpikin haluaisi kokeilla. Uskaltauduin lopulta viestillä kysymään olinko ehkä aavistanut oikein.
Vastaus tuli ja siinä luki: ”Jännästi mietitty. Ajattelin, että voitais ehkä joskus käydä kahvilla” ja sen perään jotain diibadaabaa pätkät. Vastasin peruskohteliaasti. Vaikka mieli olisi tehnyt kirjoittaa: Jännästi mietitty. Kahvi jäähtyy tosi nopeesti tuulella.
Loppukiri 
Mies tarjoaa yllätysillallisen, miehen pitäisi hommata leiat ja järjestää leianlennätykset. Miehen pitäisi tehdä sitä sun tätä. Nuorena tuota jaksaa jonkin aikaa. Siis siinä parinkympin molemmin puolin alkaa havahtua ja herätä. Sitten alkaa olla omaa kokemusta ja on katsonut kanssaveljiä. Nainen joka heti alussaa on ottava osapuoli, niin mitä se sitten lupailisi esim jos rakennetaan yhteinen talo ja hommataan lapsia. Noh aika laajan otannan perusteella voin sanoa. Mies tekee edelleen kaiken ja naisen panos vähenee ja vähenee. Tunnelma kotona on kireä kaikilla, se keski-ikää lähestyvä nainen sen kaivon myrkyttää, niin lapsilta kuin miehiltä. Liian monta eroa on sitten nähty, jossa nainen on sitä mieltä jotta sille kuuluu miehen rakentamasta talosta puolet. Samalla nainen tuhoaa lasten koti, se ei paina kuviossa mitään. Jaetaan miehen hankkima ja luoma sijoitusvarallisuus. Ehkä ja varmasti joku haluaa passiivisen naisen, jonka alkaa lähtellä heti vinoilevia viestejä toisella kerralla. Nuo asiat taitaa olla ihan biologiassa ja psyykkeessä. Mutta jos nainenkin miettisi mitä se voi miehelle tarjota ja huolehtisi aina jotta joka saralla tekee vähintään puolet? Niin tekemisen, hellyyden seksin, kuin taloudellisten juttujen kannalta. Se olisi jotain huikeaa ja erilaista. …Mutta näitä on varmaan aika turha kirjoitella. Menee varmastikin noiden biologisten seikkojen vuoksi yli todellisuuden rajojen käsityskyvyn. Ja mies kun pitää itsestään huolta on hyvässä, kunnossa, varallisuutta alkaa olla huomattavasti, sitä on oppinut yhtä sun toista, yleissivistys alkaa olla huomattavan laaja historian, politiikan ja monien muiden seikkojen ohella. Tuollainen mies on haluttua seuraa. Muutamalla kysymyksellä voi kartoittaa naisen yleisivistyksen, varallisuuden ja muut tärkeät seikat. Jos siellä on naisella lähinnä suht ok ulkonäkö, työ, koira, niin monesti ei muuta. Niin nainen voi lähinnä tarjota, seksiä, läheisyyttä ja ihan hauskaa seuraa. Mitään sen enempää siellä ei ole sitten saatavilla. Nämä asiat keski-ikäiset miehet tietävät jo tarkasti. Tuntuu jotta nuoremmatkin fiksut miehet ovat jo hyvin tietoisia näistä. … Mutta ihmisiä on moneen junaan, tämä on lähinnä omia havaintoja suoraan tain kavereiden kautta kymmenistä ja kymmenistä miehistä ja naisista ja parisuhteista tai säädöistä. Oman käsitykseni mukaan tässä tuo mies näki hyvin tutun kaavan, jossa ei oikein ollut juurikaan mitään mikä olisi enää enempää jaksanut kiinnostaa. Onnea etsintään. Toivottavasti se ritarillinen uhrautuva menestyvä mies löytyy, joka jaksaa nostaa jalustalle ja pyyteettä ilman mitään vaatimuksia varauksetta rakastaa. Resursseja niin taloudellisia kuin henkisiä löytyy tyydyttämään noita tarpeita itsevarmuudella ja yllätyksellä. Omasta tuttavapiiristä noita ei ikävä kyllä löydy.
Kiitos kommentista. Olipa mielenkiintoinen tulkinta. Olen saanut oman talouteni oikein kivaan kuntoon ja sen tukemiseen en tarvitse onneksi miestä. Ja kuten varmasti tarkkanäköisenä huomasitkin, minä tein ensimmäisen aloitteen hänen suuntaansa ja ehdotin tarjoavani hänelle skumpat 🙂
Ehkä löydän jonkun, ehkä en. Mutta toivon, etten silti muutu katkeraksi. Kävi sitten miten kävi.
Pitkästä aikaa kurkkasin tänne Loppukiriin, mitä Emmalle&Raisalle kuuluu. Eipä näköjään ole miehen etsiminen edistynyt, huokaus…
Tuohon nti. Emman kysymykseen viimeisestä casesta, niin minusta tyyppi ja sen jutut vaikuttaa normaalilta playboy-jargonilta, ja kun nti. Emma on aika kokenut näissä ympyröissä ja playeri itsekin niin tietää kyllä mistä on kysymys.
Sekin on selvää, että ko. tyyppi selvästi kuuluu PK-seudun alfauroksiin, joilla on n. 10 000 nuorempaa, kauniimpaa ja paremmilla vaimopisteillä varustettua naista kilpailijana, niin aika luja usko on nti. Emmalla rakkauden voimaan. Noiden tyyppien tunne-elämä on sitäpaitsi jokseenkin aina sökö eivätkä pysty rakastumaan edes teoriassa saati käytännössä.
Hmm… mutta tuokin on nti. Emmalla tiedossa, siis miksi kysymys? Vain onko 30-luvun tyylinen pitkä hame jo hankittu?
🙂