Avainsana-arkisto: unelmien mies

Mikä tekee miehestä hottiksen?

”Sotshin kisoilla oli jotenkin ihmeellinen vaikutus Teemun suosioon. Ei sen ympärillä ole pyörinyt varmaan koskaan niin paljon ihmisiä, varsinkaan tyttöjä ja naisia, kuin kesällä 2014, Sirpa arvioi.” –Sirpa Selänne sanoo Iltalehdessä.

Teemu Selänne on hotEn tiedä ihmetteleekö kukaan muu kanssani tätä. Ja minulla ei siis todellakaan ole mitään Teemu Selännettä vastaan. Mutta onko niin, että urheilu, raha ja julkisuus tekee keski-ikäisestäkin naimisissa olevasta miehestä superhotin? Teemu toki näyttää hyvältä ja kroppa on kunnossa. Niin moni muukin tuon ikäinen ja nuorempikin mies, mutta silti jonoa ei ole kuin pula-ajan jälkeen Alkon edessä. Naiset, kertokaa minulle mikä tämä juttu oikein on?

Teen työtä, jossa olen aika paljonkin tekemisissä urheilun kanssa. Ja urheilijoiden kanssa. Onkohan minussa jotain vikaa kun en käy kierroksilla heidän läheisyydessään… Jos syttyisi kipinöitä, en laittaisi hanttiin.

Tavallaan onni, etten saa kiksejä noilla perusteilla. Töissä kun ei pystyisi hormoonit huuruten toimimaan.

 

Möhömaha/sixpack, pitkä/pätkä, rikas/köyhä, ruma/kaunis

Listaa voi jatkaa loputtomiin, meillä kaikilla on omat haaveemme ja unelmamme tulevasta kumppanista. Todellisuus on usein toinen ja rakastuneen silmissä vielä erilainen.

Aikuisena tietää, että älykkyys säilyy usein pitkään, kun taas sixpack tai rikkaus voi olla hetkessä mennyttä. Kumpaa siis arvostat?  Mikä on oikeasti tärkeää?

Yksi mies tavoittelee minua kovasti. Hän on mielestäni komea, pitkä ja älykäs, kaikinpuolin loistoheppu. Mutta minä tunnen tämän ihmisen, myös sisältä, täyden kympin pakkaus. Mutta se kemia puuttuu aivan täysin. Ystäväni sanoisi hänestä varmaan, että heppu on tavallinen möhömahainen nelikymppinen.

Eräs exäni hurmasi minut täysin hiljaisella älykkyydellään, pohtivalla elämänasenteella, poikamaisella katseella, vaikealla luonteellaan. En ikinä olisi hänet ensi kertaa nähtyäni uskonut olevani pian hänen pauloissaan. Pitkä ja ruipelo, liian vanhakin. Molempien vaikea luonne päätti suhteen- kait.

Kokonaisuus ratkaisee, sisältö ennen ulkokuorta. Mieheni ovat usein olleet pitkiä ( koska itsekin olen), silmissäni komeita ja ihan hyvin pukeutuvia, melko tavallisia tyyppejä, joissa kutenkin on ollut minulle se jokin. Kaikissa on yhteistä se, että olen saanut olla sellainen kuin olen, kuten ovat hekin saaneet. Heidän arvomaailmansa on vastannut suurin piirtein omaani. Heidän kanssaan on ollut hyvä olla, yhden toki kerrallaan 🙂  Enkä nyt tarkoita armeijallista miehiä, mutta onhan sitä tässä iässä jo moniin ihmisiin tutustunut- onneksi.

Muille nämä ovat tavallisia jamppoja, jotka ehkä ovat keskimääräistä pidempiä. Minä olen nähnyt heissä muutakin, nauttinut tunteesta olla miehen lähellä, katsoa aamulla pörröpäätä vieressä, kuunnella ääntä puhelimessa, pohtivaa ilmettä kun kysyn jotain hassua, yhdessä tekemistä..  Exät ovat exiä, jokin ei toiminut puolin tai toisin, usein molemminpuolisesti. Mutta voin sanoa, että olen tutustunut upeisiin ihmisiin. Vaikka suhde ei ole koko elämää kestänyt, ei minulla ole heistä mitään pahaa sanottavaa.  Nyt vain odotellaan, mutta ei sentään toimettomana.

Hei Mies, missä luuraat, minulla alkaa olla ikävä?

Tämä mietintä lukijan kommentista, jossa kerrottiin meidän tavoittelevan kuuta taivaalta.

Ajoitus on kaiken A ja O

timingNuorempana tapasin miehen, joka täytti tämän bingorivin. Itse olin ihan toisella ajatusmaailmalla silloin. Elämä oli opiskelua ja työtä, ystäviä ja menoja- ei vielä ollut aika punaisen tuvan ja perunamaan, asettua jonnekin kaupungn perukoille. Tämä mies ne saavutti myöhemmin ja olen siitä onnellinen.

Nyt kun itse kaipaa sitä samaan, niin tulee vastaan niitä, jotka eivät samaa halua tai jotka eivät halua minua tai jokin ei vain toimi. He ovat monesti jo kaiken kokeneita, osittain katkeroituneita yksinhuoltajia, kenellä entinen elämä konkreettisesti mukana koko ajan. Tai sinkkuelämään rakastuneita uraohjuksia. Toisaalta, eivät he minun parhaassa bingorivissäni olekaan…

Oma ajatusmaailmani on kovasti muuttunut. Kymmenen vuotta sitten ajattelin vielä, ettei koskaan lapsia. Viisi vuotta sitten:  ehkä. Pari vuotta sitten:  kyllä. Ja nyt: kyllä!! Jotenkin tätä nykyistä elämä on elänyt jo niin kauan, että kaipaa muutosta. Ja tietää, millaista muutosta. En kuitenkaan halua olla se, kuka solmii parisuhteen vain jonkin kanssa.  Se, ketä on yksinhuoltaja hetken päästä. Niitä perheitä, jossa pieniä lapsia roudataan paikasta toiseen, on isää, äitiä, äitipuolta ja isäpuolta, siskoa, veljeä, velipuolta, siskopuolta, puolimummia ja mammaa, riitoja ja setvimistä kuka hakee milloin ja mistäkin, vanhempien uusien kumppaneiden tapaamista. Ei lapsi olisi näin valinnut.

Tavoitteena siis ensin on saada toimiva, pysyvä parisuhde ja sitten se muu. Haluan olla onnellinen, olen toki nytkin, mutta toisen ihmisen kanssa. Nuorempana olisin tehnyt toisenlaisia valintoja, nyt uskon olevani niiden suhteen fiksumpi. Kun liiton solmin se liitto kestäköön. Jos sitä kumppania itselleni ja isää tulevalle lapselle ( tässä iässä ei varmaan kahta enää ehdi 🙂  ei löydy, niin sitten touhuan lasten kanssa muuten ja pyörähtelen sitten rollaattorin kanssa valssia kera komean papan 🙂 Hyvää kannattaa odottaa…?

Sinkkubileet??

6931954877_166f05887d_okuka, missä, miten ja koska? Olen jo melkein laittamassa huulipunaa ja hippamekkoa päälle?

Siis oikeesti, kunnon bileet olisivat nyt niin paikallaan! Pimeä syksy, pikkujoulukausi ei vielä alkanut… Varsinkin, jos kyseessä olisivat aikuisten sinkkubileet! Kyllähän sitä muutenkin voi viihteelle mennä, mutta vapaiden miesten pileet saisivat takuuvarmasti nämä daamit liikkelle! Me oltaisiin Emman kanssa niin mukana ja fiiliksissä. Odotellaan vaan kutsua…

Eikö vaikka Kalle  voisi perjantaisten bändi-iltojen sijaan pitää aikuisten 35-45v sinkkubileet? Tai Maxine?   Me tuodaan koko kaveriporukka ja kavereiden kaverit mukaan, siitä saadaan jo melkoinen poppoo!  Ja kun Facebookissa vaikka olisi porukka, ketä tulee mukaan, niin sitähän voisi jo vään etukäteen katsella sillä silmällä… Tietty jotain muutakin kuin skumpan juomista, vähän tunnelmaa kehittävää leikkiä tyyliin Napakymppi meille 70-luvun lapsille ja vaikka vanhan ajan hitaat peliin, parisuhdebingoa- ou jee 🙂 Ja mä en sitten jää seinäruusuksi. Ens viikon perjantaina? Kuka pitää?

Kierrätettäiskös miehiä?

Ei löydy miestä mitenkään. Juuri nyt olen sitä mieltä. Kaikki sieppaa. Suljin tilini Suomi24:ssa. Kun ei kerran synny treffejä niin turha siellä roikkua. Viimeinen niitti oli viesti Eerolta, jonka tapasin pari viikkoa sitten. Hän ehdotti toisia treffejä, ei sopinut minulle. Minä ehdotin, ei sopinut hänelle. Hän ehdotti ja kerroin olevani viikonlopun matkoilla. Ehdotin seuraavaa viikkoa. Vastaus kuului: ”Olin kiinnostunut sinusta mutta sulla ei näytä löytyvän aikaa tai tarpeeksi joustoa kalenteriisi. Hyvää Syksyä!”

Kaksi sopimatonta kertaa. Tuli takkiin. Menköön mies minne lystää. Tekisi mieli haistattaa koko miessukupuolelle (stressaavan työn tuoma lisäbonus, ketutus potenssissa 18). Se on pienestä kii. Kaksi kuukautta, yhdet treffit. Toisia ei näkyvissä. Etsi tässä sitten aviomiestä…Poistopiste

Mitä nyt? Nettideittailu ei huvita. Mietimme Raisan kanssa vaihtoehtoja. City.fi, Eliittikumppani, Match vai pitäisikö minun kokeilla Audreya tai E-kontaktia myös? Enpä tiedä. Raisalla oli mielestäni hyvä idea: pitäiskö postata Facebookiin, että auttakaa nyt hyvät ystävät ja etsikää mulle mies? Kunpa kehtaiskin. Kuten Sinkkuelämän Charlotte asian tiivisti: I love that, one woman’s trash is another woman’s treasure. Exät ja muut sopimattomat siis kiertoon, kiitos! Ja heti!

Muutkin haluavat kierrättää. Vauva.fi -keskusteluissa on jopa Käytettyjen miesten kirpputori. Monenlaista ja mallista miestä olisi menossa kiertoon. Sieltä vaan poimimaan omansa? En voi tarjota omaa vastinetta, mutta kaipa tuolla voi asioida ilmankin.

Vietän laatuiltaa. Sinkkuelämää -leffa tulee tv:sta. Sinkkunaisten toivo elää, niin täällä kuin muuallakin.

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Montaako sammakkoa pitää suudella?

Montaako sammakkoa on suudeltava, jotta prinssi löytyy? Hyvä kysymys. Jollekin riittää yksi, toiselle ei riitä edes sata. Minä olen kai jossain tuolla välimaastossa.

Aloitin tosin hyvin nuorena. Siinä kahden vuoden kieppeillä pussailin hyvin ahkerasti naapurin Laria. Omat muistikuvani ovat hataria. Herkät hetket todistaneet muistavat asian elävästi. Hiekkalaatikolla, puistossa, tarhassa. Enkä jättänyt kaikkea yhden kortin varaan. Tilaisuuden tullen vein perhetuttujen pojan, Miikan, lähimpään vaatehuoneeseen. Pussailemaan kanssani. Ja taisipa pari muutakin saada osansa innostani… Pöytäliinaa huntuna käyttäen ilmoitin meneväni naimisiin heti kun mahdollista ja tekeväni 10 lasta.

Ennusteeni eivät osuneet ihan nappiin. Nyt mietin paniikissa, että ehtisipä edes kaksi lasta. Ja pääsisipä naimisiin. Monelle ”joutumista”, minulle ei. Eikä Raisallekaan. Emme silti luovu toivosta. Seuraava sammakko kun voi osoittautua unelmien prinssiksi. Torstai on toivoa täynnä. Lähdenkin siis etsimään omaa sammakkoprinssiäni.

Miehen löytäminen käy työstä

Hyvät miehet ovat kuin neula heinäsuovassa. Joskus harvoin osuu hamuilemalla maaliin. Luultavimmin vahingossa. Tosin ei tarvitsisi osua kuin yksi kerta.

Hullut PäivätPostilaatikostani kolahti pari päivää sitten Hullut Päivät -kuvasto. Sisäinen shoppailuholistini meni lähes onnesta sekaisin. Laatua edullisesti. Valikoimaa vaikka kuinka. Satasien säästöt. Tämä on se hetki, jolloin huomaan, että tarve ja halu ovat todellakin kaksi täysin eri asiaa. Käyn laatimaan sotasuunnitelmaa shoppailuun. Voisikohan tätä hyödyntää miehen etsimisessäkin?

Miten kätevää olisi saada kuvasto, jossa olisi herkullisia miehiä kuvineen ja tietoineen. Kynä käteen ja rastia sopivien kohdalle. Näinhän teen keltaisen kuvastonkin kanssa. Mietin, pohdin, muutan mieltäni. Tuhansia punnitsemisen arvoisia vaihtoehtoja. Sääli, ettei kaikkea voi saada.

Parhaat menevät ensin. Varaudun siis hyökkäämään Hulluille Päiville heti kun ovet aukeavat. Pitkän yön nukkuneena, jotta jaksan. Kilpailen satojen muiden kanssa. Kyljet mustelmilla kyynärpäistä ja varpaat tohjona mummojen kanta-askeleista. Olen sisällä. Pukeutunut niin, ettei tule kuuma ja on helppo sovittaa. Oma vesipullo mukana. Ostoslista kassissa. Tyytyväisyys omaan toimintaa on huippuluokkaa. Saan yleensä tuotteet, jotka halusinkin. Joskus olen jopa tehnyt kierroksen edellisenä iltana, jotta osaan suunnistaa juuri oikeaan kohtaan.

En taatusti ole eturivin rynnäkössä, kun kyse on miehistä. Strategiani on huono. Muuten olisin jo naimisissa. Ehkä jopa toisella kierroksella. Minä odotan miehen lähestyvän. Valitsevan minut. Hyvin yksinkertaistahan tämä siis on. Minun pitää tehdä itsestäni se houkuttelevin tuote, jonka mies odottaa löytävänsä kun seuraavan kerran järjestetään hullut parisuhdepäivät. Parhaat kun menevät ensin.

Sivuhuomautus, niin nettideittailu on kyllä kuin kuvastoa lukisi. Tiedän sen. Siellä vaan ovat huipputarjoukset turhan harvassa.