Meitä ei ole unohdettu :)

imageKävin pitkästä aikaa katsomassa blogia tänään. Onneksi istuin tukevasti tuolilla. Vaikka blogissa ei mitään tapahdu, niin kävijöitä riittää. 600 000 lukukertaa on ylittynyt. Ihan hurja määrä!

Kävin myös lukemassa noita meidän blogissa olevia blogeja. Pari taitaa olla aktiivisia ( up to date ja sitten Henriikan blogi). Ehkä muut ovat pariutuneet tai löytäneet elämän 🙂 Ja saa toki kertoa, jos on suositella hyviä sinkkublogeja.
Ei mulla muuta. Kevättä odottaen

 

Happy Pancake -katsaus vol. 2

Nyt alan oivaltaa miksi Happy Pancake ei toiminut minulle. Se on mitä ilmeisimmin profiloitu toisen kierroksen osallistujille. Haussa siis eronneet, jo perheelliset yksilöt. Tiivistetysti:

Ihanteellinen deittikumppani olisi sivuston kävijöiden keskuudessa 36-vuotias, kahden lapsen äiti. Tiivistettynä eniten etsitty naispuolinen kumppani olisi ”Lumikki Mikkelistä”, sivusto kertoo.

Seuraavat seikat olivat keskimääräistä kiinnostavammassa profiilissa:

Hiukset: Tummatsnow-white-1724893_640

Silmät: Vihertävät

Vartalo: Normaali

Siviilisääty: Eronnut

Lapsia: Kyllä, kaksi

Lemmikki: Kissa

Harrastukset: Pyöräily, soittaminen ja laulaminen, luonto ja retkeily, voimistelu, eläimet, seurapelit

Mitä muuta paljastui? Ja miten asiat ovat E-Kontaktissa, siitä lisää http://www.iltalehti.fi/pinnalla/201701112200052216_iq.shtml

Loppukiri

Aina on pakko testata, kun kuulee, että jokin on jollain toiminut. Eli ei kun kirjautumaan Happy Pancake -sivustolle. Kaverin kaveri kun oli tavannut ihan täydellisen miehen siellä.

Sivuhuomautus: informaatiokatko, kaverin kaveri olikin löytänyt miehen Facebookista. Ei HP:sta.

Oh damn, mutta sisällä ollaan. Ja hetken ajattelin pysyä. Mikä onkaan saldo? Tämä siis oli se paikka, josta kehuttiin löytyvän fiksuja ja koulutettuja suomalaisia miehiä. Laitoin toivekumppanin ominaisuuksiksi iän, asuinläänin, pituuden ja suhdestatuksen vapaa.

  1. Sivustolla on miehiä. Olen saanut noin 50 viestiä. Ja toistakymmentä flirttiä. Ja monen monta treffipyyntöä, lähes kaikki ensimmäisissä viesteissä.
  2. Ovatko he koulutettuja? Vaikea sanoa, miehet eivät vaivaudu täyttämään tietoja itsestään. ”Ei valittu” kertoo kyllä riittävästi… Kai?
  3. Kaikki voi lähettää viestejä kaikille – ou jee! Vähän kuin olisi bingossa. Minun ruudukkoni ei täsmää voittonumeroihin. Ei vaaka- eikä pystyrivissä.
  4. Oi Google translator – suokaa mulle nyt jo armoa. ”How are u kaunotar?” Ja näitä tuli monta, harmi etten etsi kielikurssia vaan miestä.
  5. ”En…

View original post 40 more words

Se meni jo :)

Nimittäin joulu! Mulle se ei ole edelleenkään vuoden odotetuin juttu, lapseton sinkku kun olen edelleen.Nyt arki kutsuu ja aurinkokin paistaa taas.

10296612_776901935653274_3258955885513086985_nJoulu oli kaikesta huolimatta mielenkiintoinen. Mulla on meinaan nelikymppisen naisen asenne, joka on varmaan kuin kolmivuotiaalla uhmaiässä ( vaikken toki mitään lapsista tiedäkään): mä teen just mitä haluan.

Niinpä jouluna olin baarissa parilla- koska mä voin 🙂 Lisäksi treffasin varsin mielenkiintoisen miehen. Koska mä voin. Ja luin romaaneja sohvalla, ulkoilin, herkuttelin. Mut sitä toki tekivät kaikki muutkin.
Olisin toki voinut surkutella elämääni yksin kotona tai lapsettomana sinkkuna suvun parissa, mutta miksi ihmeessä kun voi tehdä muutakin?
Oon huomannut, miten mun oma asenne on muuttunut. Olen kasvanut itsevarmaksi naiseksi, joka tekee mitä huvittaa. Mä en jaksa häpeillä enää sitä, että olen se ikisinkku, en ole ollut koskaan naimisissa ja mulla ei ole lapsia. Mä olen se mikä olen-tuomitse rauhassa, jos se elämääsi helpottaa. En säästä eläkettä varten vaan elän tässä ja nyt.
Ensi vuosi? Innolla odotan, lupaukset on jo heitetty kehään. Ja kyllä- tässä työpäivän lomassa on luettu kaikki vuosihoroskoopit 🙂

Loppukiri tälle vuodelle on edessä- enää muutama päivä ja adios 2016!

Yksi poikaystävä jouluksi, kiitos!

Siinä yksi toteutumaton toive. Ehkä jaksan taas ensi jouluun mennessä toivoa. Olen ainakin ollut niin kiltti, että mielestäni pukki voisi kuulla toiveeni. Tehtiin me aikanaan toivelistakin, lähetettiin parikin kertaa. Ehkä pukilla vaan on kiire, ettei ole ehtinyt huomioida tämän sinkun joulutoivetta…?

Pikakorjauksen asiaan voisi tehdä pilke silmäkulmassa. Kenelläkään kokemuksia?

Kiitollinen sinkku

Joskus yksi asia johtaa toiseen. Minun elämässäni mikään asia ei tosin ole vielä johtanut parisuhteen löytämiseen, mutta se nyt on sivuseikka tässä. Jutun ydin: meiltä pyydettiin vastinetta erääseen artikkeliin MeNaisten taholta jokin aika sitten.

Olin ollut eri mieltä asioista, joita hein kirjoittamaansa Sinkun kiitollisuus -listaan kuului. Kommentoin juttuun ja olin näköjään purkanut tunteitani myös tänne blogiin aiheesta. Olen kyllä yhä samaa mieltä, sinkkuudessa on muutamia hyviäkin puolia. Mutta vuosienkaan jälkeen kaukosäätimen ja vibraattorin herruus ei kuulu minun listalleni.

Mutta nyt siis minun listani on MeNaisten -sivulla. Ihan etusivulla. Samassa ruudukossa Suvi Teräsniskan kanssa ja heti Ville Virtasen alapuolella. Aika komeaa. Mielestäni muuten Ville Virtanen on vanhemmiten kuin se kuuluisa viini, paranee. Huomattavasti karismaattisempi ja seksikkäämpi kuin Aki ja Turo -aikoina. Tai ehkä minusta on tullut kypsempi kun heräsin tähän havaintoon vasta Kylmäverisesti sinun -sarjan uusintakierroksella. Sorjonen menee siis listalleni.

MeNaiset 16102016

Koska vietän tämänkin sunnuntain siivoten ja urheillen ja yksin, aion ainakin yhden päivän kuvitella olevani Suomen Carrie Bradshaw. Tänään olen suosittu, upeasti pukeutuva, hehkeää elämää elävä huippukolumnisti. Mahtavaa! Jätän kyllä neuroottisuuden väliin. Ja odotan, että matkalla salille joku komea, fiksu sinkkumies pyytää minua kahville. Aivan kuten Carriea. Bonjour messieurs! La vie est belle!

OKCupid – paras viimeisenä?

Enemmänkin ehkä vitsinä ajattelin katsoa mitä tuo paljon hehkutettu OKCupid sisältää. Ystäväni kertoi työkaverinsa mahtavasta sukseesta ja treffiruuhkasta. Siskoni kaveri kertoi oman naapurinsa hehkuttaneen aivan samaa.

HIeman skeptisenä avasin profiilin. Vaikka jo päätin ettei enää ikinä mitään nettiä. Tosiasia on ettei nykyään näköjään ole mahdollista tavata ketään missään muualla. Kaikki ystäväni ovat löytäneet miehen, joten yksin on vielä vaikeampi lähteä etsimään ketään. Mutta tässä OKCupid kokemuksia minun osaltani.

Mitä etsin? Tässä kaikki syöttämäni vaatimukset:

  1. Etsin sinkkumiestä
  2. ”Near me”
  3. Ikä 37-45 vuotta

Tulos: 6 matchia, siis 6, ei 16 tai 60 vaan 6. Jumaliste Suomessa on 6 miestä minulle, mistä ne treffiruuhkat on muotoutuneet??? Välihuomautus, alkuun olin ”kriittinen” ja etsin noiden vaatimusten lisäksi miestä, joka haluaisi lapsia. Silloin tulos oli 3 matchia, joten laajensin.

Parin viikon jälkeen mietin onko OKCupid matkailunedistämiskeskuksen rahoittama? Kaiken ymmärrykseni mukaan minua pitäisi lähestyä lähelläni olevat miehet. Toki nykyään lentämällä pääsee nopeasti paikasta A paikkaan B, silti New York, Houston, Kasserine (Tunisia), Lontoo, Dubai tai Collo (Algeria) ovat mielestäni kauempana kuin ”near me”.

Tuosta varmaan voi jo päätelläkin, että suurin osa yhteydenotoista tuli ulkomailta. Yksikään minun kuudesta matchistani ei ole laittanut viestiä tai tykännyt minun profiilistani. En ymmärrä tuota logiikkaa, jolla palvelu toimii. Ja niitä yhteydenottoja on tullut paljon, enemmän kuin muista palveluista. Parissa viikossa olen saanut viestejä yli 50 mieheltä ja profiilitykkäyksiä on yli 100. Miesten ikähaitari tosin on huomattavasti laajempi kuin tuo etsimäni, 19-63 vuotta.

Suomestakin on tullut muutama viesti, yhteensä 3 miestä on ottanut yhteyttä.

  1. Miehellä ei ole profiilissa kuvaa. Muutaman viestin jälkeen kysyn kuvaa. Viestittely loppuu, hän ei vastaa viestiini. Näytän viestiä ystävälleni, hän naurahtaa. Copycat -mies on liikkeellä, aiemmin hän on ollut täysin identtisellä viestillä lähestymässä naisia Eliittikumppaneissa. Viestin vaihto loppui kun ystäväni pyysi kuvaa mieheltä. Miehet vinkkinä; jos et suostu antamaan kuvaa, nainen tulkitsee sinun yleensä olevan varattu tai sinun kuvittelevan olevasi liian vastenmielisen näköinen. Kumpikaan näistä ei ole viehättävä piirre deittaillessa.
  2. Mies etsii kolmatta pyörää suhteeseen. Se siitä sitten. Tässä palvelussa on muuten paljon varattuja suomalaismiehiä etsimässä suhdetta, omaa dominaa ja ties mitä. Olen selaillut profiileja aktiivisesti.
  3. Mies on pari vuotta minua vanhempi. Meillä ei ole yhtään yhteistä harrastusta tai mielenkiinnon kohdetta. Lukuunottamatta sitä, että etsimme molemmat parisuhdetta. En tiedä oliko tämä treffipyyntö: ”Olet mukava, sinut voisi viedä vaikka kaffelle.” Ehkä menenkin, jos keskustelu jatkuu. Hieman epäilyttää sillä kuvansa ja kertomansa mukaan hän on laiha ja minun pituiseni. Hän luultavasti etsii minua lyhyempää naista, sillä mies ei ole matchini. Miehet useimmiten katsoo vain kuvaa, lukematta tietoja.

Ehdin jo erotakin?

Viestittelin jonkin aikaa tosi kivalta vaikuttavan miehen kanssa. Hän asuu Jenkeissä, mutta miksei sitä voisi vaihtaa ajatuksia. Niin minä mietin. Parin päivän kuluttua hänen viestinsä alkoivat muuttua sävyltään. Ensin alkoi tulla kysymyksiä ”Are you ready for long distance relationship?” ja ajattelin hänen olevan tosissaan kiinnostunut. SItten hän alkoi hermostua, jos vastaus ei tullut heti. Siis heti, kävin vessassa välillä niin hänen mielestään en enää ollut kiinnostunut. Tämän jälkeen aloin epäillä hänen seonneen, viestejä tuli tiuhaan. Jokaisessa luki: ”I miss you, can’t think anything else but you…” Aikaerosta johtuen en vastannut yöllä vaan nukuin. Aamulla alkoi pommitus: ”I feel a sharp disconnection between us”, ”You are not in to this relationship”. Tässä vaiheessa lähetin viestin hänelle: ”I think I need to meet people face to face before I can even think about being in a relationship”. Siinä se sitten tuli ero suhteesta, jossa en edes tajunnut olevani.

Lopputulos

Saattaa olla, että pääsen kahville. Ehkä en. Yleinen fiilis, joka minulle jäi tästä palvelusta, oikeasti ikävä kyllä tiivistyy erään suomalaismiehen profiilitekstin pätkään:

Kuviteltuun koti-idylliini ei ole koskaan kuulunut jälkikasvu, liekö biologisesta kellostani paristo loppu. Lisäksi olen perverssi.

Aamun naurut sain tosin motivointiviestistä, jonka OKCupid lähetti minulle otsikolla ”You are hot”. Varmaan aavistavat minun olevan lähtökuopissa.

fullsizerender-1

fullsizerender-2

Juuri nyt en tunne olevani kovinkaan hot. Katson telkkarista Rikkaiden deittipalvelua ja mietin miksei vastaavaa ole Suomessa. Ei rikkaille, mutta ihan meille tavallisille, joille on helvetin hankalaa löytää ketään. Voisko joku innostua? Anyone?

 

Viinirypäleestä rusinaksi

pexels-photo-14303-mediumMä niin olin, että hei voisko tää suhde oikeasti toimia? Siis vihdoin mä olisin varattu?

No ei siis toimi, ei todellakaan.

Mies on tosi kiireinen ( mukamas), sen mielestä viestit on ihan tylsiä. Mä voin laittaa viestin sille aamulla ja se vastaa ehkä illalla tosi vakavaan tyyyliin: aha. Mä taas tykkään kuulla toisesta, siitä että mies ajattelee mua kun viestittelee, intoa ja odotusta että nähdään taas. Niin, ehkä mua ei ehdi ajatella ja toki viestin kirjoittaminenkin vie muutaman sekunnin aikaa. Kun ei ehdi näkemään, niin olisi kiva olla yhteydessä edes muuten. Suhde on kuin viinirypäle, mikä on kuihtunut rusinaksi. En usko, että tätä enää voi millään elvyttelyllä korjata.

Kuulin tosi ikäviä uutisia. Mies oli sohvalla ja menin siihen. Kerroin asian kyyneleet valuen. Ei halannut, ei tukenut. Kysyi vaan jotain. Mä en itke helpolla. Ihmettelin asiaa myöhemmin, sanoin että eikö sulla tule olo, että halaat mua kun näät mun itkevän? Itsellä se olisi aivan normaali reaktio, vaikka vastapuoli ei olisi edes läheinen. No ei siis tullut.

Muutenkin mies tuntuu liian materiaalistiselta, tietyllä tavalla tosi kylmältä ja minäkeskeiseltä. Jännästi asioita tulee esille kun on vähän aikaa tuntenut. Myös mun koirat reagoi miehen läsnäoloon eri tavoin kuin kehenkään muuhun mieheen. Ihmettelen mistä johtuu, vaikka mies suhtautuu niihin ihan ok.

Kun toinen ei anna itsestään sitä tärkeintä eli aikaa, niin mäkin huomaan kylmeneväni. Tunteet kuihtuu kasaan. Mustakin tulee kova, ei ole naurua kun ollaan yhdessä- ei ole fiilis, että onpa ihanaa nähdä. Ei oikein edes huvita nähdä, kuulla miten kiire ja miettii että mä olen sen tärkeyslistan hännillä.

Ajattelin eilen yhtä miestä. Jännää, että se laittoi parin tunnin päästä viestin ja ehdotti että nähdään. Kerroin, että …sort of I have a boyfriend.. Mihin sain vastaukseksi: I can keep the secret. Niin ja Lottomies laittoi jossain vaiheessa viestiä kovastikin, kerroin etten ikinä pettäisi tuota miestä, koska nyt olen löytänyt helmen.

Sinkkuna ei ole kivaa, mutta saa tehdä mitä haluaa, kenen kanssa haluaa ja koska haluaa tai vaan löhötä perjantaina sohvalla ja valita mitä kanavaa katsoo. Ei tarvitse venata, että koska toinen ehtii nähdä. Niin huono parisuhde vs suht tasapainossa oleva sinkkuelämä?
Voihan elämä