Sillä voisi kutsua tapaamaani miestä. Sovimme treffit seiskaksi. Kävelin paikka kohti ja näin ko paikalla seisovan miehen. Mietin vain, että onko se OIKEASTI toi? Olin ihan satavarma, että tuijottaakin mun ohi ja joku toinen nainen menee sen luokse ja jostain penkiltä nousee mun deitti. Ei, hän oli deittini. Tuo pitkä komea mies, upea katse ja kädenpuristus. Huh. Pulssi nousi ja söpertelin jotain hämmästyksissäni. Onneksi, olimme jutelleet puhelimessa, niin tiesin miehestä paljon ja sain itseni jotenkin hetkeen takaisin.
Menimme kahville juttelemaan. Jossain vaiheessa huomasin, että mies kysyi jotain. Olin ihan, että: Anteeksi, nyt en kuullut. Mietin vain, miltä tuo leveäharteinen mies näyttäisi ilman paitaa ja ajatuksissani availin paidannappeja.. Miehen kanssa oli ihan yhtä luontevaa kuin puhelimessa, tosin kemia tuli mukaan vahvemmin. Miehekkyys ja fyysisyys jotenkin yllätti ja se katse. Tunteja vierähti ja oli pakko lähteä vähitellen pois. Kuluipa aika nopeaan!
Autolle kävellessä sovimme, että näemme vielä ja tällä viikolla. Tunteja laskien menee aika siihen. Onneksi on puhelin, niin saa yhteyden ennen näkemistä ja viestejä tulee varmaan heti aamulla. Mies on niin mun makuun ja ihmettelen, miten tuollainen voi olla vapaana?
Mies on loppujen lopuksi aika tavallinen, käy töissä ja salilla, pitää lapsista ja eläimistä etc. Tuskin on korkeakoulututkintoa tai mieletöntä palkkaa. Onneksi ne eivät olekaan toimivan parisuhteen perusta- ainakaan mulle.
Hassua, että tuo mies täyttää melkein kokonaan ruudukon, paria juttua tosin en vielä tiedä 🙂 Bingoa tai lottoa, nyt tuntuu että on seitsemän ja lisänumero oikein. Lotto-mies. Harvoin mies saa minut tähän fiilikseen, viimeksi vuosi sitten. Silloinkin oli pitkä, upea mies ja minä täysillä kierroksilla, mutta loppu ei ollut onnellinen. Hauskaa, lukea omia fiilksiään nyt näin ekojen treffien jälkeen, olisiko kolmansien ja lopputulos
Ai niin sorry pomo, mun työnteko on tällä viikolla selkeästi heikolle teholla 🙂 Ihmettelet ehkä mun hymyilyä?
Loppukiri 